Arkistot: Events

Time: 27 September 2023 at 18:00-19:00 (Time zone EEST – Finland)
Place: Zoom

This webinar dealt with the recently published edited volume “Democracy and the Future: Future-Regarding Governance in Democratic Systems” (Edinburgh University Press, 2023), edited by Michael MacKenzie, Maija Setälä, and Simo Kyllönen.

The book brings together political philosophers, democratic theorists, empirical political scientists, and policy experts to examine how democratic systems might be designed so that the long-term consequences of our decisions are better considered in policymaking. It examines these topics from many different perspectives – it is interdisciplinary and globally oriented – but it also explores Finland as an example of how future-regarding governance might be done. The book explores the challenges and possibilities of long-term governance in democratic systems in an era of multiple crises.

The event included a brief introduction to the book by Prof. Michael K. MacKenzie (Vancouver Island University), followed by comments by Prof. Simon Caney (University of Warwick), and a discussion.

The book is based on the research project “Participation in Long-Term Decision-Making” (PALO), funded by the Strategic Research Council (2017-2022).

 

Book reviews

This fascinating volume brings together leading political theorists and empirical researchers to illuminate the relationship between democracy and long-term decision-making. Starting from an analysis of the myriad tensions between democratic politics and future-regarding governance, the book goes on to unearth a variety of ways in which well-designed institutions, well-structured deliberations, and farsighted leaders can help democracies manage long-term societal challenges. The volume will be invaluable to both scholars and policymakers seeking to more strongly orient democratic politics toward the future.

– Alan Jacobs, University of British Columbia

 

 

 

Time: 15 March 2022 at 14.00-15.00 EET (UTC+2)
Place: Zoom

Didier Caluwaerts (Vrije Universiteit Brussel): Representing Future Generations in Parliament

Abstract

Given that many current policy challenges have a generation-transcending impact, democratic governance increasingly needs to take into account the long-term concerns and interests of future generations. However, herein lies a fundamental paradox: those whose interests are most in need of being represented, because they will carry the long-term burden of current decisions or non-decisions, are not yet present and are unable to make their interests heard. In response, several scholars have advocated institutional innovations, such as parliamentary committees for the future, that introduce the interests of posterity at the heart of representative democracy. All of these innovations assume, however, that special, designated representatives for future generations are needed, and that ‘regular’, non-designated representatives are not up to the task of acting on their behalf. Based on the results of an exploratory claim-making analysis of parliamentary documents in the Belgian Chamber of Representatives and the Senate, we will discuss whether this assumption holds, by analyzing to what extent, how and which members of parliament make representative claims on behalf of future generations in parliament.

Bio

Didier Caluwaerts is an Associate Professor of Democratic Governance at the Vrije Universiteit Brussel. His research interests include deliberative and participatory democracy, democratic myopia and democratic regression.

Registration

The event open to everyone. Please register by 14 March to receive a Zoom link:  https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=12325 

Organizers

The event is organized by research projects PALO (Participation in Long-Term Decision-Making) and FORGE (Foresight and Future Generations in Law-Making).

Inquiries

Project Coordinator Mari Taskinen, mjtask@utu.fi

 

 

Aika: 18.1.2022 klo 15.00 – 18.30
Paikka: Työpajat  ja keskustelutilaisuus verkossa

Millainen rooli kansalaisilla voisi olla päätöksenteon eri vaiheissa? Miten kuumenevat tunteet näkyvät ja kuuluvat osana demokraattista politiikkaa? Miten hallinto voi ennakoida tulevaa ja mikä on tieteellisen tiedon rooli demokratian muuttuvassa toimintaympäristössä? 

Demokratiaa koettelevat monimutkaiset haasteet, kuten yhteiskunnallisen vaikuttamisen eriytyminen, julkisen keskustelun kärjistyminen sekä polarisaatio. Tutkimus on tunnistanut ja kehittänyt hyviä ratkaisuja vastaamaan haasteisiin – enää toimeenpano puuttuu.

Tilaisuuden materiaalit (tallenne oli saatavilla 4.2.2022 saakka).

Tilaisuuden ohjelma ja lisätietoja strategisen tutkimuksen sivuilla

Tapahtuman järjestivät strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimushankkeet PALO, ALL-YOUTH, BIBU ja CORE. Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) -ohjelman hankkeet BIBU, PALO ja CORE tulivat päätökseen helmikuussa 2022, ja tapahtuma oli samalla hankkeiden loppuseminaari.

Time: 15-16 December 2021
Venue: University of Turku, Aurum building, auditorium Argentum & Zoom

This event was the final conference of the PALO project. The conference programme included two keynote speeches, scientific presentations organised around the main findings of the project, and a panel discussion on the design of future-regarding institutions.

Keynotes

Keynote I | Jonathan Boston: Protecting long-term interests in a short-term world: issues and options

Presentation Jonathan Boston (pdf)

Jonathan Boston is Professor of Public Policy in the Wellington School of Business and Government at Victoria University of Wellington.

Abstract: There is broad agreement that democratic political systems, when faced with intertemporal conflicts, tend to favour short-term interests over long-term interests. Such phenomena, variously described as political short-termism, democratic myopia and a presentist bias in policy-making, threaten the interests of future generations. But while there is broad agreement on the nature and seriousness of the problem, along with its many causes, there is much less agreement on how political short-termism can best be countered, or at least modestly mitigated. Large numbers of proposed ’solutions’ have been advanced over recent decades. Such proposals tend to reflect the disciplinary and/or ideological orientation of their advocates. For instance, constitutional experts focus on constitutional solutions; economists focus on incentive structures, discount rates, and economic instruments; political theorists focus on democratic processes and institutions; and accountants focus on such things as national wealth accounting, natural capital accounting, and national reporting frameworks. But how might the desirability, effectiveness, and relevance of these multiple contending approaches be assessed? Is there a universally best strategy for countering political short-termism (i.e. regardless of context, policy domain or jurisdiction) or should reformers seek to tailor their responses depending on the circumstances and the particular windows of opportunity for reform? This presentation reflects on these and related questions in the light of my research and policy-related roles over recent decades.

 

Keynote II |  Anja Karnein: What’s wrong with the presentist bias?

Presentation Anja Karnein (pdf)

Anja Karnein is Associate Professor of Philosophy at Binghamton University.

Abstract: In response to what is increasingly criticized as the presentist bias of democracies, the idea of giving future generations a voice via political representation is gaining significant traction. But it remains to be determined on which issues exactly future generations should be given a say: on all issues that potentially affect them, on only those that potentially affect them negatively or on an even narrower set of issues? In this paper I argue for the third option. I show that due to the difficulties involved in representing non-existing future generations, who can neither authorize nor hold their representatives to account, and to the risk that thereby arises for the democratic practices among contemporaries, there is reason to represent them not on all matters that affect them or even that affect them negatively. Rather, the focus ought to be on including them only on issues that may lead to their domination. I identify such issues as those that may end up being purpose-determining for future generations: that may subject them to previous generations’ will by forcing them to exert a substantial amount of their energies on dealing with a problem caused by their predecessors.

 

Recordings were available until 31 December 2021. 

 

Programme

Tuesday, 14 December

20.00 Dinner (Restaurant Mami, address: Linnankatu 3).

 

Wednesday, 15 December

09.30-09.45 Coffee and welcome

09.45-10.00 Opening remarks

10.00-11.00 Keynote I
Jonathan Boston (Victoria University of Wellington): Protecting long-term interests in a short-term world: issues and options
Discussant: Vesa Koskimaa (University of Tampere)

11.00-12.00 Individuals
Lauri Rapeli (Åbo Akademi): Future-oriented political thinking at the individual-level
Discussant: Sanna Ahvenharju (University of Turku)

Esa Palosaari (Tampere University): Effects of fear on donations to climate change mitigation
Discussant: Staffan Himmelroos (University of Helsinki)

12.00-13.30 Lunch

13.30-15.00 Interaction
Jonathan Kuyper (University of Oslo): Sustainability in asymmetric common-pool resource usage: Communication and the deliberative mindset
Discussant: Héctor Bahamonde (University of Turku)

Mikko Leino (University of Turku): Can democratic deliberation help thinking and caring about future generations?
Discussant: Daan Vermassen (Vrije Universiteit Brussel)

Erkki Mäntymaa (Natural Resources Institute Finland, Luke): Wind power as a landscape disturbance: Would landscape value trade help?
Discussant: Anna-Kaisa Kosenius (University of Helsinki)

15.00-15.30 Coffee

15.30-16.30 Keynote II
Anja Karnein (Binghamton University): What’s wrong with the presentist bias?
Discussant: Simo Kyllönen (University of Helsinki)

19.00 Conference dinner (Restaurant E.Ekblom, Neuvolansali).

 

Thursday, 16 December

11.00 Coffee

11.30 Institutions
Maija Setälä (University of Turku): Possible roles of mini-publics in democratic systems
Discussant: Ian O’Flynn (Newcastle University)

Vesa Koskimaa (University of Tampere): Future-regarding decision-making in Finland: Institutions, actors and practices
Discussant: Didier Caluwaerts (Vrije Universiteit Brussel)

Juha Hiedanpää (Natural Resources Institute Finland, Luke): Ecosocial compensation of lost nature-based urban social values
Discussant: Teemu Haukioja (University of Turku)

13.00-14.30 Lunch

14.30-15.45 Panel discussion on the design of future-regarding institutions
In conversation with Graham Smith (University of Westminster), Didier Caluwaerts (Vrije Universiteit Brussel), Lauri Rapeli (Åbo Akademi) & Maija Setälä (University of Turku). Chair: Kaisa Herne.

15.45-16.15 PALO results in brief and look ahead

 

 

Registration

Online participants: No registation is required.

In-person participants: The registration for this event is closed.

NB! Information on Coronavirus

– Wear a face mask (unless you are eating).
– Keep a safe distance (2 meters) from other participants.
– Stay home if you’re not feeling well.
– Wash your hands often, use hand sanitiser and cough or sneeze into your sleeve.

Read more about the University’s  instructions on Coronavirus situation.

Conference dinner participants: Please note that the Covid-19 passport will be required.

 

Inquiries

 

Time: 19 November – 1 December 2021
Place: Zoom https://utu.zoom.us/j/62521394124 (Meeting ID: 625 2139 4124)

In this seminar series, leading scholars explore the themes of long-term governance and democracy. Hosted by PALO (Participation in Long-Term Decision-Making) research consortium, the series consists of three academic talks by guest speakers.

The talks are based on recently published books. They deal with the role of expertise and democratic deliberation in future-regarding decision-making, as well as prospects of democratic renewal through citizen participation and deliberation.

The online series is open to all. No registration is required.

Schedule

Times are local Finnish time, time zone Eastern European Time EET (UTC+2).

Friday 19 November 2021 at 09:00-10:00 (EET)
Vincent Ialenti (University of Southern California): Deep Time Decision: An Anthropology of Finland’s Nuclear Waste Repository Licensing Ritual
Host: Kaisa Herne (University of Tampere)

Wednesday 24 November at 15:00-16:00 (EET)
Michael MacKenzie (University of Pittsburgh): Future Publics: Democracy, Deliberation, and Future-Regarding Collective Action
Host: Lauri Rapeli (Åbo Akademi University)

Presentation (MacKenzie): Future Publics: Democracy, Deliberation, and Future-Regarding Collective Action (pdf)

Wednesday 1 December 15:00-16:00 (EET)
Hélène Landemore (Yale University): Open Democracy: Democratic Representation beyond Elections
Host: Maija Setälä (University of Turku)

* * * Recordings were available until 21 December 2021 * * *

 

Abstracts

Vincent Ialenti (University of Southern California): Deep Time Decision: An Anthropology of Finland’s Nuclear Waste Repository Licensing Ritual

Drawing on thirty-two months of ethnographic fieldwork in Finland and the book Deep Time Reckoning, this talk examines how “safety case” experts assembled technical evidence to persuade Finland’s nuclear regulatory authority STUK to permit the construction of what will likely become the world’s first deep geologic repository for spent nuclear fuel. These experts combined techniques of analogical reasoning, quantitative modeling, qualitative scenario-making, mechanical stress testing, and geological/ecological fieldwork to make tentative projections of far future worlds. From their transdisciplinary collaborations emerged visions of future glaciations, climate changes, earthquakes, floods, human and animal population changes, and more. These forecasting efforts can be recast as an anthropological problem-space for re-thinking the value of future-gazing technical expertise during a moment of global political, ecological, and epistemic uncertainty. First, however, one must resist the impulse to dismiss the safety case’s hyper-constructions outright as mere fantasy documents devised to manipulate stakeholders into consent. While the safety case was, indeed, made to persuade, its authors saw their farsighted inquiries as flawed-but-pragmatic projections borne out of reflexive self-critique, multi-perspectival visioning, and iterative revision cycles. Scouring their subtle epistemic sensibilities for lessons about the promises and perils of long-term decision-making, this talk concludes by retooling safety case experts’ reflections on the limits of knowledge into poly-temporal strategies for engaging with socio-ecological futures near and deep.

Michael MacKenzie (University of Pittsburgh): Future Publics: Democracy, Deliberation, and Future-Regarding Collective Action

Scholars have often claimed that democracies, whatever their virtues, are functionally short-sighted. The evidence is clear: we have been unable to manage many long-term issues including climate change, nuclear waste disposal, natural disaster preparedness, infrastructure maintenance, and budget deficits. If voters and influential actors, such as interest groups and corporations, have dominant short-term interests, it may be difficult for elected politicians to act in the long-term interests of society, even if they think that it would be the right thing to do. To solve long-term problems, do we need political systems that are less democratic, or even authoritarian?

This idea, which Michael K. MacKenzie calls the ”democratic myopia thesis,” is a sort of conventional wisdom; it is an idea that scholars and pundits take for granted as a truth about democracy without subjecting it to adequate critical scrutiny. In Future Public, MacKenzie challenges this conventional wisdom and articulates a deliberative, democratic theory of future-regarding collective action. Specifically, MacKenzie argues that each part of the democratic myopia problem can be addressed through democratic—rather than authoritarian—means. At a more fundamental level, once we recognize that democratic practices are world-making activities that empower us to make our shared worlds together, they should also be understood as future-making activities. Despite the short-term dynamics associated with electoral democracy, MacKenzie asserts that we need more inclusive and deliberative democracies if we are going to make shared futures that will work for us all.

 

Hélène Landemore (Yale University): Open Democracy: Democratic Representation beyond Elections

Is it possible to have democratic representation without elections? In her new book Open Democracy, Landemore argues that new forms of participation in the political process that are often  nested under the label of “direct democracy” (also “participatory,” “deliberative” or even “citizen” democracy) should be conceptualized instead as new forms of democratic representation. To make this conceptualization possible Landemore disentangles the related but distinct notions of representation, “democraticity,” and legitimacy. She then evaluates the democratic character of a representative assembly or position—its “democraticity”—in terms of the degree to which access to that assembly or position is inclusive and equal. On that basis she then assesses the various merits, including in terms of accountability of two forms of democratic representation, namely lottocratic representation, performed by randomly selected bodies of citizens such as Citizen Juries, Deliberative Polls, or Citizens’ Assemblies and self-selected representation, performed by self-appointed participants in social movements and open assemblies.

 

Inquiries:

Should you have questions concerning the event, please contact Project Coordinator Mari Taskinen (mjtask@utu.fi).

 

Time: Friday, 29 October 2021 at 13:00–14:15 EEST (UTC+3).
Place: Zoom

During the past decade, and the past few years in particular, there has been a growing interest in deliberative mini-publics, largely because of their capacity for dealing with complex and polarising issues like climate change. Mini-publics, which can manifest as processes such as Citizens’ Panels and Assemblies, convene randomly selected groups of people representing a wide cross-section of society to learn, deliberate, and develop collective recommendations for solving multifaceted public issues.

Although the so-called deliberative wave has been growing around the world, deliberative processes have been used cautiously in Finnish policy-making. Two government-sponsored Citizens’ Panels were organized in 2021, one on freedom of speech in the context of the OECD Civic Space Scan of Finland, and one on national climate policies. However, there are many questions regarding the potential roles of deliberative processes in Finnish politics, such as how they contribute to decision-making and their impact on public discourse.

During this event, Claudia Chwalisz, who leads the OECD’s work on innovative citizen participation, will present the findings of the OECD research on the deliberative wave, as well as a new OECD paper on how public deliberation is being institutionalised to become a permanent part of the democratic system. She will be joined by Maija Setälä (University of Turku), who will discuss the role of mini-publics from the Finnish perspective and cover some examples of recent deliberative processes in Finland. These presentations will be followed by comments from Katju Holkeri (Ministry of Finance) and Hannu-Pekka Ikäheimo (Finnish Innovation Fund Sitra). The event will be chaired by Kaisa Herne (University of Tampere).

 

Materials

 

The recording of the event was available until 13 November 2021.

Presentation (Chwalisz): OECD research on the deliberative wave and the institutionalisation of deliberative democracy (pdf)

Presentation (Setälä): Is there need for deliberative mini-publics in Finland? (pdf)

Programme

Times are local Finnish time, time zone Eastern European Summer Time EEST (UTC+3).

13.00 Opening words
Kaisa Herne, Tampere University

13.05 OECD research on the deliberative wave and the institutionalisation of deliberative democracy
Claudia Chwalisz, OECD

13.35–13.50 Is there need for deliberative mini-publics in Finland?
Maija Setälä, University of Turku

13.50–14.00 Comments
Katju Holkeri, Ministry of Finance
Hannu-Pekka Ikäheimo, Finnish Innovation Fund SITRA

14.00–14.15 Responses & open discussion

 

Registration

The event is free of charge and open to everyone interested in the topic, but requires prior registration.

Please register here: https://www.utu.fi/en/news/events/where-is-finland-on-the-deliberative-wave.

A Zoom link will be provided upon registering for the event.

 

Organiser

The event is part of the PALO (Participation in Long-Term Decision-Making) research project that analyses problems of practices of long-term decision-making. With the objective to strengthen democracy, PALO develops better practices for deliberative citizen participation. The consortium partners are the University of Turku, Åbo Akademi University, the Natural Resources Institute Finland and the University of Tampere. The project is funded by the Strategic Research Council (SRC) at the Academy of Finland.

 

Inquiries

Should you have questions concerning the event, please contact Mari Taskinen (mjtask@utu.fi).

 

Strategisen tutkimuksen neuvoston CITIZEN-ohjelman hankkeiden yhteisen politiikkasuosituksen julkaisutilaisuus

Aika: 1.9.2021 klo 14–15.15
Paikka: Zoomissa

 

Materiaalit

Suomalaisen demokratian kipukohdat ja niiden ratkaisumahdollisuudet – politiikkasuositus

Julkaisutilaisuuden esitysmateriaali (ppt diat)

Tilaisuuden tallenne oli nähtävissä 15.9.2021 saakka.

 

Ohjelma

 

Lisätietoja

Tapahtuma strategisen tutkimuksen verkkosivuilla

Ohjelmajohtaja Kaisa Korhonen-Kurki
kaisa.korhonen(at)helsinki.fi
02941 57905

Tutkimushankkeet ja ohjelma
Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO)
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat  (BIBU)
Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE)
Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN) -ohjelma

#strateginentutkimus

 

 

 

Kolmatta kertaa järjestetty Demokratiakorjaamo keräsi yhteen yli 120 osallistujaa keskustelemaan demokratian ajankohtaisista haasteista ja tutkimushankkeiden toteuttamista kokeiluista.

Tilaisuuden alkuosan paneelikeskustelu ja demokratiakokeiluoppaan esittely tallennettiin.

Tilaisuudessa julkaistu Demokratiakokeiluopas sisältää tietoa strategisen tutkimuksen demokratiahankkeiden toteuttamista kokeiluista, kuten PALOn toteuttamasta Mustasaaren kansalaisraadista.

Tapahtuman järjestivät neljä strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa tutkimushanketta: PALO, ALL-YOUTH, BIBU ja CORE.

 

* * *

Demokratiaa haastavat tällä hetkellä päivänpoliittisten tapahtumien lisäksi pidemmän aikavälin haasteet, kuten ilmastonmuutos. Lisäksi osa kansalaisista jää kokonaan sivuun yhteisestä päätöksenteosta ja etenkin nuoret kokevat, ettei politiikka nykymuodossaan ole heitä varten. Mitä tehdä?

Demokratiakorjaamo kutsuu kaikki demokratiasta kiinnostuneet kuulemaan huippututkijoiden näkemyksiä demokratian ajankohtaisista haasteista sekä keskustelemaan kokeiluista, joilla haasteita voidaan ratkaista.

Facebook-tapahtuma

 

OHJELMA

12.45 Osallistujien mahdollista tulla testaamaan yhteydet

13.00 Tervetuloa! Päivän ohjelma

13.15 Keskustelu: Demokratian ajankohtaiset haasteet 

Miten ilmastokriisiä koskevia päätöksiä tehdään niin, että ne ottavat huomioon myös tulevien sukupolvien oikeudet? Miten nuorten kasvava kiinnostus politiikkaa kohtaan muuttuu aidoiksi osallistumismahdollisuuksiksi? Miten suomalaiseen ympäristöpäätöksentekoon saataisiin enemmän rajat ylittävää yhteistoimintaa? Miten demokratiakokeiluista voidaan oppia?

Keskustelemassa professori Päivi Honkatukia (Tampereen yliopisto, ALL YOUTH-hanke), tutkijatohtori Titiana Ertiö (Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, BIBU-hanke), erikoistutkija Simo Kyllönen (Turun yliopisto, PALO-hanke), professori Lasse Peltonen (Itä-Suomen yliopisto, CORE-hanke.)

Keskustelun vetää toimittaja Reetta Räty.

14.00–14.10  Tauko

14.10 Miksi demokratiakokeiluja tarvitaan ja miten niitä tehdään – kokeiluoppaan esittely

Vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti, Demos Helsinki

14.30 Demokratiatori – ratkaisuja demokratian ajankohtaisiin haasteisiin

Demokratiatorilla on esillä kahdeksan kiinnostavaa demokratiakokeilua. Mukana on myös kokeilujen toteutukseen osallistuneita sidosryhmiä kertomassa kokemuksistaan.

Virtuaalisella torilla järjestetään kaksi, 30 min kestävää kierrosta. Yhteen pienryhmään mahtuu kerrallaan 10 osallistujaa ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Demokratiatorin kuvaukset löytyvät alla.

15.40 Loppusanat

15.45 Mahdollisuus jäädä virtuaalisille loppukahveille keskustelemaan vapaasti muiden osallistujien kanssa

 

 

* * *

DEMOKRATIATORIN KOKEILUT

Turku keskustelee -kansalaispaneeli (Kaisa Herne, PALO) 

Turun kaupunki valmistelee uutta yleiskaavaa ja halusi selvittää kuntalaisten harkittuja näkemyksiä keskustassa liikkumisesta kansalaispaneelin avulla. Verkossa toteutettuun paneeliin osallistui 171 turkulaista, jotka keskustelivat pienryhmissä tulevaisuuden liikennejärjestelyistä. Osassa pienryhmiä oli mukana myös kaupunginvaltuutettuja. Kokeilussa tutkittiin mahdollisuutta yhdistää kansalaisosallistamista kaupungin päätöksentekoprosessiin.

Demokratiaa verkossa: kansalaiskeskustelu Satakunnan tulevaisuudesta  (Mikko Leino, PALO)

Verkossa toteutetussa kansalaiskeskustelussa selvitettiin satakuntalaisten näkemyksiä maakunnan kehittämiseen. Satakuntaliitto hyödyntää kokeilun tuloksia vuoteen 2050 ulottuvan maakuntasuunnitelman valmistelussa. Kokeilussa tutkittiin puntaroivan keskustelun vaikutusta osallistujien näkemyksiin ja tulevaisuuskäsityksiin.

Digiraati (Kaisa Väänänen & Jari Varsaluoma, ALL YOUTH) 

Digiraati on yhdessä nuorten kanssa kehitettävä digitaalisen verkkopalvelun prototyyppi. Digiraadin tavoitteena on edistää 16-25 vuotiaiden nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista ja lisätä vuoropuhelua päättäjien ja nuorten välillä. Palvelussa nuoret ja virkamiehet voivat keskustella digitaalisissa raadeissa, joissa tavoitteena on muodostaa nuorten tuottama loppulausuma, jonka virkamiehet voivat välittää eteenpäin päättäjille.

Ilmastolain kuuleminen  (Mikko Hautakangas, BIBU) 

BIBU-hankkeen tutkijat olivat mukana toteuttamassa verkkokuulemista ilmastolain uudistamisesta ja kansalaisten osallistumisesta reiluun siirtymään yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa syksyllä 2020. Tavoitteena oli saada tukea sille, millä tavalla osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulisi huomioida uudessa ilmastolaissa. Lisäksi kerättiin tietoa siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa ympäristöministeriölle tehtävän yhteenvedon koostamisessa.

Kansalaisenergia-areena (Lasse Peltonen, CORE) 

Keväällä 2020 toteutetiin Kansalaisenergia-areena, jossa pohdittiin kysymystä kansalaisten osallistumisesta energiajärjestelmän muutokseen erityisesti taloyhtiökontekstisssa. Kokeilussa sovellettiin tiedon yhteistuotannon menetelmä murrosareenaa, joka sopii erityisesti eri laajojen ja kompleksisten muutostarpeiden tarkasteluun eri toimijoiden näkökulmista sekä muutoksiin liittyvien politiikkaviestien muotoiluun.

Nuoret konfliktien sovittelijoina: Environmental collaboration and conflict-kurssi (Antti Erkkilä & Juha Kotilainen,  ALL-YOUTH, CORE, MAKUTANO) 

YK:n turvallisuusneuvosto kehottaa kansallisia hallituksia lisäämään nuorten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. ALL-YOUTH-hankkeessanuorten ympäristöyhteistyötä ja konfliktien sovittelua on kokeiltu Environmental collaboration and conflict -kurssilla Itä-Suomen yliopistossa.

Osallistuva budjetointi (Pekka Tuominen & Titiana Ertiö, BIBU) 

Osallistuva budjetointi on kansainvälisesti tunnettu demokratiainnovaatio. Siinä valittu määrä kaupunkiympäristön kehittämiseen ohjattavia varoja suunnataan kohteisiin, joista kaupunkilaiset päättävät. Prosessiin sisältyvät yleensä ehdotus kohteista, näiden työstäminen suunnitelmiksi sekä äänestys. Kaupunkilaiset osallistuvat eri vaiheisiin esim. digitaalisten ja kasvostusten järjestettävien foorumeiden kautta. OmaStadi on Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin hanke, jonka ensimmäisestä kierroksesta (2018-2020) tehtiin riippumaton akateeminen arviointi. Arvioinnissa hyödynnettiin yhteisluomisen tutkaa, jonka avulla saatiin voitiin tarkastella moniarvoisen yhteiskunnan eri ulottuuvuuksia. Arvioinnin suorittivat HY.n tutkijat.

Yhteistoiminnallinen prosessi Jyväskylän metsäohjelman valmistelussa (Emma luoma, CORE) 

Jyväskylän kaupunki valmisteli metsien käyttöä koskevat strategiset linjaukset ja toimenpideohjelman tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessi tuotti yhteisesti hyväksytyn metsäohjelman, joka onnistui nivomaan yhteen biodiversiteettitavoitteet, metsänhoidon ja metsien virkistyskäytön

 

Miten tulevat sukupolvet otetaan huomioon päätöksenteossa? Entä miten ympäristö huomioidaan? Miten kansalaiset voivat osallistua huomisen huomaavassa demokratiassa?

Kaikille avoin Studia generalia -luentosarja pidettiin 8.10.–12.11.2020 Turun pääkirjaston Studiossa ja verkossa. Linkit luentotallenteisiin löytyvät alta.

Luentosarjan järjestävät Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -tutkimushanke ja Turun kaupunginkirjasto. Sarja oli osa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoa. Lisätietoa juhlavuodesta ja sen tapahtumista löytyy täältä.

 

Aikataulu

I) Ratkaistaanko ilmastonmuutos järjellä vai tunteella?
Professori Kaisa Herne ja tutkijatohtori Esa Palosaari, Tampereen yliopisto
To 8.10.2020, klo 18-19
(Luentotallenne oli katsottavissa 22.10.2020 saakka)

II) Kansalaisten ja päättäjien poliittiset aikakäsitykset
Tutkimusjohtaja Lauri Rapeli ja projektitutkija Vesa Koskimaa, Åbo Akademi
15.10.2020, klo 18-19
(Luentotallenne oli katsottavissa 29.10.2020 saakka)

III) Miten tulevat sukupolvet voidaan huomioida demokraattisessa päätöksenteossa?
Professori Maija Setälä, Turun yliopisto
To 22.10.2020, klo 18-19
(Luentotallenne oli katsottavissa 5.11.2020 saakka)

IV) Osallistamisesta yhteisluomiseen: Kohti pitkäjänteisempää luonnonvara- ja ympäristöpolitiikkaa
Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus
To 29.10.2020, klo 18-19
Luentotallenne oli katsottavissa 12.11.2020 saakka)

V) EU:n pitkät tähtäimet
Professori Henri Vogt, Turun yliopisto
To 5.11.2020, klo 18-19
Luentotallenne (katsottavissa 19.11.2020 saakka)

VI) Yhteisluominen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa
Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää ja tutkijat Harri Hännen ja Matti Salo, Luonnonvarakeskus sekä suunnittelujohtaja Heikki Saarento, erikoissuunnittelija Timo Juvonen, erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, suunnittelija Aleksis Klap, Varsinais-Suomen liitto
To 12.11.2020, klo 18-19
Luentotallenne (katsottavissa 26.11.2020 saakka)
Ks. myös luentoa taustoittava kirjoitus ”Virkistysalueet luonnonvarojen käytön ja luonnonarvojen suojelun sillanrakentajina” (TS 11.11.2020).

 

Lisätietoa opiskelijoille

Turun yliopiston opiskelijat voivat korvata sarjalla valtio-opin syventäviä opintoja (2+2 op) opintojaksosta ”VALT6300 S1.3 Kestävän tulevaisuuden politiikka”. Suoritustapana on luentosarjalle osallistuminen (etänä tai paikan päällä) ja oppimispäiväkirja (2 op). Lisäksi opiskelija voi syventyä johonkin luentojen aiheista ja laatia siitä esseen (2 op). Lisätietoa kurssista löytyy opinto-oppaasta (> VALT6300-3001 S1.3 Kestävän tulevaisuuden politiikka / Näkökulmia pitkäjänteisempään politiikkaan). Kurssille tulee ilmoittautua 8.10.2020 mennessä Maija Setälälle osoitteeseen maiset(at)utu.fi.

Tampereen yliopiston opiskelijat voivat korvata sarjalla 3 op valtio-opin aineopintojen jaksoista POLVOA31 tai POLVOA43 tai syventävien jaksoista POLVOS23 tai POLVOS26 kirjoittamalla 8-10 sivun (1½ riviväli, fontti 12) oppimispäiväkirjan, jossa tarkastellaan vähintään neljää kuudesta luennosta. Oppimispäiväkirja tulee palauttaa Tapio Rauniolle tapio.raunio(at)tuni.fi marraskuun loppuun mennessä.