Kansalaiskeskustelu Satakunnan tulevaisuudesta

Mistä on kyse?

Turun yliopiston tutkijat ja Satakuntaliitto järjestivät syksyllä 2020 puntaroivan kansalaiskeskustelun Satakunnan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmasta. Keskustelu tuki Satakunnan uuden maakuntasuunnitelman valmistelutyötä.

Maakuntasuunnitelma on satakuntalaisten yhteinen näkemys maakunnan pitkän aikavälin toivotusta kehityssuunnasta. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Satakunnan asukkaat voivat sitoutua ja osallistua yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen ja päämäärien saavuttamiseen. Vuoteen 2050 ulottuva maakuntasuunnitelma ja lyhyemmän tähtäimen maakuntaohjelma ovat osa Satakunta-strategiaa.

Puntaroivassa kansalaiskeskustelussa taustoiltaan ja mielipiteitään erilaiset ihmiset kokoontuvat yhteen vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä annetusta aiheesta. Tarkoituksena ei ole väitellä, vaan kuulla mahdollisimman monia kantoja aiheesta sekä puntaroida aiheeseen liittyvää tietoa huolellisesti ja tasapuolisesti. Keskustelu tuottaa kannanottoja tai perusteltuja ehdotuksia päätöksenteon tueksi.

Puntaroivista kansalaiskeskusteluista kerrotaan lisää  PALO-hankkeen videossa ja puntaroivien kansalaiskeskustelujen oppaassa.

 

Milloin ja miten kansalaiskeskustelu järjestettiin?

Kokeilu piti alun perin toteuttaa keväällä 2020 Porissa, mutta koronapandemian seurauksena se toteutettiin 19.–20.9.2020 verkossa Zoom-sovelluksella. Kansalaiskeskustelussa käsiteltiin erilaisia Satakunnan tulevaisuuden kehityksen tavoitteita sekä Satakuntaliiton valmistelemia tulevaisuuskuvia maakunnalle. Keskustelut käytiin 10 pienryhmässä.

 

Miten kansalaiskeskustelun osallistujat valittiin?

Kansalaiskeskusteluun kutsutut satakuntalaiset valikoituivat Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotoksen perusteella. Siten jokaisella maakunnan 15-80-vuotiaalla asukkaalla oli yhtäläinen mahdollisuus tulla kutsutuksi keskusteluun. Kutsu keskusteluun lähetettiin maaliskuun alussa 6000 satunnaisesti valitulle satakuntalaiselle. Keskusteluun ilmoittauduttiin palauttamalla kutsun mukana tullut kyselylomake.

Koronapandemian seurauksena keskustelu jouduttiin toteuttamaan verkossa ja sen ajankohtaa jouduttiin siirtämään usealla kuukaudella.  Keskusteluun osallistui lopulta kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta 55 henkeä.

Osallistujajoukko heijasteli Satakunnan väestöä varsin hyvin sukupuolen, iän sekä asuinpaikan mukaan. Ainoastaan korkeasti koulutetut olivat yliedustettuna keskustelussa. Osallistujajoukon kokoonpano on tiivistetty alla olevaan taulukkoon.

 

Taulukko, jossa kuvataan Satakunnan väestön sekä kansalaiskeskustelun osallistujien jakautumista prosentuaalisesti sukupuolen, iän, äidinkielen, asuinpaikan ja koulutustason mukaan.

Miksi kansalalaiskeskustelu järjestettiin ja mitä tutkittiin?

Keskustelun tarkoituksena oli, että maakunnan asukkaat pääsevät vaikuttamaan maakunnan tulevaisuuden kehittämiseen. Keskustelujen tulokset tulivat osaksi maakuntasuunnitelman valmisteluaineistoa.

Tutkimuksellisesti kokeilussa selvitettiin puntaroivan kansalaiskeskustelun vaikutusta osallistujien näkemyksiin ja tulevaisuuskäsityksiin. Keskustelun yhteydessä haluttiin myös selvittää tulevaisuutta koskevan mielikuvaharjoituksen avulla, voisiko kansalaiskeskustelu edistää tulevien sukupolvien huomioimista päätöksenteossa.

Harjoitus toteutettiin siten, että puolet pienryhmistä teki ennen keskustelua mielikuvaharjoituksen, jossa he aikamatkustivat vuoden 2050 Satakuntaan sekä havainnoivat ja pohtivat elämää siellä. Tarkoituksena oli auttaa osallistujia puntaroimaan maakunnan tulevaisuutta sen tulevien asukkaiden näkökulmasta.

Kokeilun aikana kerättiin useita kyselyaineistoja, joiden avulla kansalaiskeskustelun ja aikamatkustamisen vaikutuksia pystytään tutkimaan.

Kyselytutkimuksen mukaan keskustelu onnistui hyvin, sillä yli 90 prosenttia keskustelijoista osallistuisi todennäköisesti vastaavanlaiseen keskusteluun uudestaan.

Keskustelun seurauksena osallistujat alkoivat pitää entistä enemmän koulutusta ja osaavan työvoiman saatavuutta keskeisenä maakunnan kehittämistavoitteena. Tulokset osoittavat myös, että puntarointi lisäsi osallistujien valmiutta ottaa tulevien sukupolvien näkemykset huomioon pitkän aikavälin päätöksenteossa. Erityisesti mielikuvaharjoitus lisäsi myötätuntoa Satakunnassa vuonna 2050 asuvia ihmisiä kohtaan.

Lue lisää tutkimustuloksista

 

Lisätiedot

Projektitutkija Mikko Leino, molein(at)utu.fi.

 

Tutkimusjulkaisut

Kulha, Katariina; Leino, Mikko; Setälä, Maija; Jäske, Maija & Himmelroos, Staffan (2021): For the Sake of the Future: Can Democratic Deliberation Help Thinking and Caring about Future Generations? Sustainability 13(10):5487.

 

Tiedotteet

Kansalaiskeskustelu paljasti Satakunnan toivotun tulevaisuuden (Turun yliopiston tiedote kansalaiskeskustelusta 21.10.2020)
Satakunnan tulevaisuus kansalaisten puntaroitavaksi – kansalaiskeskustelussa kuullaan maakuntalaisten toiveita – (Turun yliopiston mediatiedote 4.3.2020)

 

Materiaalit

Tutkimuksen tietosuojaseloste
Osallistujan yleisohje
Osallistujan Zoom-opas
Tietopaketti Satakunnasta
Lista maakunnan kehittämisen tavoitteista