Kansalaiskeskustelu Satakunnan tulevaisuudesta

Mistä on kyse?

Satakunnassa valmistellaan parhaillaan uutta maakuntasuunnitelmaa, joka on satakuntalaisten yhteinen näkemys maakunnan pitkän aikavälin toivotusta kehityssuunnasta. Maakuntasuunnitelman avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Satakunnan asukkaat voivat sitoutua ja osallistua yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen ja päämäärien saavuttamiseen. Vuoteen 2050 ulottuva maakuntasuunnitelma ja lyhyemmän tähtäimen maakuntaohjelma ovat osa Satakunta-strategiaa, joka on määrä hyväksyä maakuntavaltuustossa syksyllä 2021.

Jotta kansalaisten kokemukset, mielipiteet ja tavoitteet voitaisiin mahdollisimman hyvin ottaa huomioon maakuntasuunnitelman laatimisessa, järjestettiin Satakunnan tulevaisuudesta kansalaiskeskustelu.

Puntaroivissa kansalaiskeskustelussa taustoiltaan ja mielipiteitään erilaiset ihmiset kokoontuvat yhteen vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä annetusta aiheesta. Tarkoituksena ei ole väitellä, vaan kuulla mahdollisimman monia kantoja aiheesta sekä puntaroida aiheeseen liittyvää tietoa huolellisesti ja tasapuolisesti.

Puntaroivista kansalaiskeskusteluista kerrotaan lisää  PALO-hankkeen videossa ja puntaroivien kansalaiskeskustelujen oppaassa.

 

Milloin ja miten kansalaiskeskustelu järjestettiin?

PALO-hankkeen tutkijat ja Satakuntaliitto järjestivät kansalaiskeskustelun 19.–20.9.2020. Kokeilu piti alun perin toteuttaa keväällä 2020 Porissa, mutta koronapandemian seurauksena se siirrettiin syksyyn ja verkossa toteutettavaksi.

Keskustelut toteutettiin kymmenessä pienryhmässä, joissa käsiteltiin ohjatusti erilaisia Satakunnan tulevaisuuden kehityksen tavoitteita sekä Satakuntaliiton valmistelemia tulevaisuuskuvia maakunnalle. Kuhunkin pienryhmään osallistui 4-7 henkilöä.

 

Miten kansalaiskeskustelun osallistujat valittiin?

Kansalaiskeskusteluun kutsutut satakuntalaiset valikoituivat Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotoksen perusteella. Siten jokaisella maakunnan 15-80 -vuotiaalla asukkaalla oli yhtäläinen mahdollisuus tulla kutsutuksi keskusteluun. Kutsu keskusteluun lähetettiin maaliskuun alussa 6000 satunnaisesti valitulle satakuntalaiselle. Keskusteluun ilmoittauduttiin palauttamalla kutsun mukana tullut kyselylomake.

Keskusteluun oli määrä saada 120 osallistujaa. Koronapandemian seurauksena keskustelun ajankohtaa jouduttiin kuitenkin siirtämään usealla kuukaudella ja itse keskustelu toteuttamaan videoyhteyksin Zoom-sovelluksella. Osittain tästä syystä kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta keskusteluun osallistui lopulta 55 henkeä. Osallistujajoukko heijasteli Satakunnan väestöä varsin hyvin sukupuolen, iän sekä asuinpaikan mukaan. Ainoastaan korkeasti koulutetut olivat yliedustettuna keskustelussa. Osallistujajoukon kokoonpano on tiivistetty alla olevaan taulukkoon.

 

Taulukko, jossa kuvataan Satakunnan väestön sekä kansalaiskeskustelun osallistujien jakautumista prosentuaalisesti sukupuolen, iän, äidinkielen, asuinpaikan ja koulutustason mukaan.

 

Miksi kansalalaiskeskustelu järjestettiin ja mitä tutkittiin?

Keskustelun tarkoituksena oli, että maakunnan asukkaat pääsevät vaikuttamaan maakunnan tulevaisuuden kehittämiseen. Keskustelujen tulokset ovat osa vuoteen 2050 ulottuvan maakuntasuunnitelman valmisteluaineistoa ja näin ollen vaikuttavat Satakunnan kehittämiseen tulevaisuudessa.

Tutkimuksellisesti kokeilussa selvitettiin puntaroivan kansalaiskeskustelun vaikutusta osallistujien näkemyksiin ja tulevaisuuskäsityksiin. Keskustelun yhteydessä haluttiin myös selvittää tulevaisuutta koskevan mielikuvaharjoituksen avulla, voisiko kansalaiskeskustelu edistää tulevien sukupolvien huomioimista päätöksenteossa.

Harjoitus toteutettiin sitä, että puolet pienryhmistä teki ennen keskustelua mielikuvaharjoituksen, jossa he aikamatkustivat vuoden 2050 Satakuntaan sekä havainnoivat ja pohtivat elämää siellä. Tarkoituksena oli auttaa osallistujia puntaroimaan maakunnan tulevaisuutta sen tulevien asukkaiden näkökulmasta.

Kokeilun aikana kerättiin useita kyselyaineistoja, joiden avulla kansalaiskeskustelun ja aikamatkustamisen vaikutuksia pystytään tutkimaan.

Kyselytutkimuksen mukaan keskustelu onnistui hyvin, sillä yli 90 prosenttia keskustelijoista osallistuisi todennäköisesti vastaavanlaiseen keskusteluun uudestaan.

Keskustelun seurauksena osallistujat alkoivat pitää entistä enemmän koulutusta ja osaavan työvoiman saatavuutta keskeisenä maakunnan kehittämistavoitteena. Tulokset osoittavat myös, että puntarointi lisäsi osallistujien valmiutta ottaa tulevien sukupolvien näkemykset huomioon pitkän aikavälin päätöksenteossa. Erityisesti mielikuvaharjoitus lisäsi myötätuntoa Satakunnassa vuonna 2050 asuvia ihmisiä kohtaan.


Turun yliopiston uutinen kansalaiskeskustelusta (21.10.2020)

Tutkimuksen tietosuojaseloste

 

Lisätiedot

Projektitutkija Mikko Leino, molein(at)utu.fi.

 

Materiaaleja

Osallistujan yleisohje
Osallistujan Zoom-opas
Tietopaketti Satakunnasta
Lista maakunnan kehittämisen tavoitteista