Mustasaaren kansalaisraati

FI | SV

Kansalaisraadin julkilausuma

Puntaroivat kansalaisraadit äänestäjien apuna

Kansanäänestyksissä kansalaiset voivat kokea, että äänestyskysymyksistä on vaikea saada luotettavaa tai puolueetonta tietoa. Tutkimuksissa on havaittu, että kansanäänestysvaihtoehtoja arvioiva kansalaisraati tarjoaa mahdollisen ratkaisun tietoympäristön haasteisiin kansanäänestyksissä.

Kansalaisraadissa tavalliset kansalaiset keskustelevat kansanäänestyksen kohteena olevasta kysymyksestä. Kansalaiset kutsutaan keskusteluun satunnaisesti. Raati kuulee asiantuntijoita sekä eri näkökantojen edustajia, ja osallistujille jaetaan keskustelujen pohjaksi kirjallista materiaalia. Kansalaisraati laatii julkilausuman, joka sisältää asiakysymyksen tosiasiat sekä olennaisimmat ja luotettavimmat perustelut puolesta ja sitä vastaan. Kansalaisraadin loppulausuma jaetaan kaikille äänioikeutetuille ennen kansanäänestystä. Siten äänestäjät voivat hyödyntää raadin pohdintoja oman äänestyspäätöksensä tukena.

Joissakin paikoissa tällaiset kansalaisraadit ovat osa demokraattista päätöksentekoprosessia. Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa on kehitetty kansalaisaloitteiden arviointimenettely (Citizens’ Initiative Review eli CIR), jossa kansalaisraadit arvioivat kansalaisaloitteita ennen kansanäänestyksiä. Oregonin käytäntöä koskevat tutkimukset osoittavat, että äänestäjät luottavat kansalaisraateihin ja pitävät niiden tuottamaa tietoa hyödyllisenä. Ne antavat äänestäjille valmiuksia tietopohjan laajentamiseen sekä poliittisen kannan puntarointiin.

Lue lisää kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmästä Healthy Democracyn sivulta! 

Puntaroivista kansalaisraadeista kerrotaan lisää alla olevassa videossa.

 


 

Mustasaaren kansalaisraati

Mustasaaren kuntaa suunniteltiin liitettäväksi osaksi Vaasan kaupunkia vuonna 2019. Kuntaliitoksesta järjestettiin neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys. Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat kokeilivat Mustasaaressa kansalaisraatia ennen kansanäänestystä. Raadissa seuratiin Oregonissa kehitettyä kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää.

Mustasaaren kansalaisraatiin kutsuttiin tammikuussa Väestörekisterikeskuksen otannalla 1 400 satunnaisesti valittua mustasaarelaista, joista raatiin haki 73 henkilöä (noin 5 % kutsutuista). Heistä mukaan valittiin 24 henkilöä siten, että kokoonpano vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla Mustasaaren väestöä pienoiskoossa kielen, iän, sukupuolen, asuinpaikan ja kuntaliitosta koskevan kannan suhteen. Osa valituista ei vastannut valintakutsuun ja osa jäi pois esimerkiksi aikatauluesteiden takia, ja heidän tilalleen valittiin mahdollisimman samanlaiset henkilöt. Monivaiheisen valintamenettelyn jälkeen raadin osallistujamääräksi vahvistui 21 henkilöä.

Kansalaisraadin kulku

Kansalaisraati pidettiin Mustasaaren virastotalon valtuustosalissa 9.-10. ja 16.-17. helmikuuta. Raati toimi kaksikielisesti ruotsiksi ja suomeksi, ja sen tehtävänä oli laatia julkilausuma Mustasaaren ja Vaasan mahdollisen kuntaliitoksen keskeisimmistä tosiasioista ja tärkeimmistä perusteluista kuntaliitoksen puolesta ja vastaan.

Ensimmäisenä raativiikonloppuna osallistujat hankkivat kuntaliitokseen liittyvää tietoa. Raati kuuli neljää poliitikkoa ja kuutta asiantuntijaa, ja osallistujille jaettiin keskustelujen pohjaksi kirjallista materiaalia. Tämän jälkeen raati arvioi hankkimansa tietoa siitä näkökulmasta, olivatko kuntaliitosta koskevat väitteet äänestäjille olennaista tietoa ja luotettavia. Toisena viikonloppuna raati kehitteli ja täydensi väitteitä, ideoi uusia sekä muotoili tämän pohjalta julkilausuman.

Ruotsiksi ja suomeksi laaditussa julkilausumassa ei otettu kantaa siihen, miten kansanäänestyskysymyksessä tuli äänestää, vaan tarkoituksena oli auttaa äänestäjiä tekemään harkittuja äänestyspäätöksiä monimutkaisessa ja kauaskantoisessa kuntaliitoskysymyksessä.

Kansalaisraadin julkilausuma postitettiin kaikille mustasaarelaisille äänioikeutetuille.

Yleisöllä ja medialla oli mahdollisuus seurata raadin asiantuntijakuulemista 10. helmikuuta ja medialla myös poliitikkojen alustavia puheenvuoroja ja kysymys- ja vastauspaneelia 9.-10. helmikuuta. Muut raadin osiot (kuten keskustelut ja pienryhmät) eivät olleet avoimia. Kansalaisraadin aikataulu. Lisätietoja medialle.

 

 

 

 

 

Tutkimustuloksia Mustasaaren kansalaisraadista

Kokeilusta on julkaistu useita tutkimusartikkeleja. Alle on koottu keskeisimpien artikkelien tuloksia.

Representation-lehden artikkeli käsittelee kansalaisraadin deliberaation eli puntaroinnin laatua, äänestäjäkunnan käsityksiä raadista ja sen julkilausumasta sekä julkilausuman vaikutuksia äänestäjäkunnassa. Tutkimuksen mukaan raadin jäsenet olivat tyytyväisiä puntaroivaan prosessiin ja pitivät sitä puolueettomana. Tutkimuksesta myös ilmenee, että suurin osa kunnan äänioikeutetuista asukkaista oli tietoinen kansalaisraadin julkilausumasta ja piti sitä hyödyllisenä ja luotettavana tiedonlähteenä. Julkilausuman lukeminen lisäsi heidän tietotasoaan kuntaliitoskysymyksestä, vahvisti heidän tunnettaan kyvystä tehdä harkittu äänestyspäätös sekä auttoi heitä pohtimaan kuntaliitoskysymystä eri näkökulmista.

Tulosten mukaan puntaroivalla kansalaisraadilla on potentiaalia auttaa äänestäjiä tekemään informoituja valintoja kansanäänestyksissä. Lisäksi tulokset osoittavat, että kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää voidaan soveltaa myös muissa kuin kansalaisaloitteisiin perustuvissa kansanäänestyksissä sekä mahdollisesti myös parantamaan kansalaisten poliittisen harkinnan ja tiedonhankinnan edellytyksiä yleisemminkin poliittisissa kysymyksissä.

 

* * *

Politics-lehdessä julkaistu artikkeli käsittelee mustasaarelaisten luottamusta kansalaisraatiin ja muihin kuntaliitoskysymyksen tiedonlähteisiin.

Tutkimuksessa havaittiin, että mustasaarelaisten luottamus eri toimijoihin, kuten poliitikkoihin ja mediaan oli jakautunut vahvasti kuntaliitoskannan mukaan ennen kuntaliitoksen kansanäänestystä. Ainoastaan kansalaisraati oli tiedonlähde, johon luotettiin kuntaliitoskannasta riippumatta. Kansalaisraadin tarjoamaa tietoa pidettiin yleisesti ottaen hyvin luotettavana. Tutkimuksessa myös selvisi, että raadin julkilausuman lukeneet kuntalaiset alkoivat luottaa sen luettuaan enemmän kaikkiin tiedonlähteisiin –  myös niihin, joiden nähtiin edustavan itselle vastakkaista kuntaliitoskantaa.

Tulokset osoittavat, että puntaroiva kansalaisraati voi tarjota äänestäjille harkittua ja luotettavaa tietoa kansanäänestyskysymyksissä. Tulokset viittaavat myös siihen, että päätöksentekoon kytkettynä kansalaisraati voi lisätä kansalaisten luottamusta eri toimijoihin yleisemminkin polarisoivissa asiakysymyksissä, joihin liittyy mielipiteiden kärjistymistä ja jakautumista.

 

* * *

Swiss Political Science Review -lehdessa julkaistu artikkeli käsittelee mekanismeja, joiden kautta puntaroivat kansalaiskeskustelut mahdollisesti vaikuttavat äänestäjien äänestysaikomuksiin; ne lisäävät äänestäjien faktatietoa, toimivat luotettuna tiedonlähteenä sekä parantavat kykyä nähdä asioita uusista näkökulmista. Tutkimuksessa analysoitiin sitä, mikä näistä mekanismeista selittää parhaiten äänestysaikomuksia.

Tulosten mukaan kansalaisraadin julkilausuman lukeminen lisäsi faktatietoa, luottamusta raatiin sekä laajensi kykyä nähdä asioita uusista näkökulmista. Julkilausuman lukeminen muutti näkemyksiä siten, että suurempi osa kannastaan aiemmin epävarmoja kuntalaisia ilmaisi aikomuksena äänestää kuntaliitosta vastaan kuin sen puolesta. Vain faktatiedon lisääntyminen oli yhteydessä äänestysaikomusten muuttumiseen. Luottamuksen lisääntyminen ja näkökulmien laajentuminen eivät juurikaan vaikuttaneet äänestysaikomuksiin.

Tutkimus osoittaa, että puntaroivien kansalaiskeskustelujen tuottamat julkilausumat voivat auttaa äänestäjiä tekemään äänestyspäätöksensä faktatietoon perustuen. Lisäksi tulokset osoittavat, että puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat vaikuttaa myös laajemman äänestäjäkunnan kantoihin.

 

Tutkimusartikkelit

Christensen, Henrik Serup; Leino, Mikko; Setälä, Maija; Strandberg. Kim (2022): Knowledge, Trust or Perspectives? A Causal Mediation Analysis of How a Citizens’ Jury Affected Voting Intentions in the General Public. Swiss Political Science Review.

Strandberg, Kim; Leino, Mikko; Lindell, Marina; Christensen, Henrik Serup & Setälä Maija (2022): Citizens’ intertemporal perspectives on municipal mergers and the role of deliberation for these. Journal of Contemporary European Studies. 

Setälä, Maija; Christensen, Henrik Serup; Leino, Mikko & Strandberg, Kim (2021): Beyond polarization and selective trust – a Citizen’s Jury as a trusted source of information. Politics.

Setälä, Maija; Christensen, Henrik Serup; Leino, Mikko; Strandberg, Kim; Bäck, Maria; Jäske, Maija (2020): Deliberative mini-publics facilitating voter knowledge and judgement: Experience from a Finnish local referendum. Representation.

Leino, Mikko & Bäck, Maria; Christensen, Henrik; Kulha, Katariina, Setälä, Maija, Strandberg, Kim & Taskinen, Mari (2019). Puntaroituja äänestyspäätöksiä? Kuntaliitoskysymyksen käsittely Mustasaaren kansalaisraadissa. Politiikka 61:4.

 

Tutkimusaineistot

1. Kansalaisraadin rekrytointikysely satunnaisotannalla valituille äänioikeutetuille (n=1400, 320 vastaajaa, vastausprosentti 22%).
2. Kansalaisraadin aikana toteutetut kyselyt raadin jäsenille (21 vastaajaa, yhteensä 5 kyselyä) .
3. Raadin jälkeen ennen julkilausuman julkaisua toteutettu kyselytutkimuskoe kahdelle satunnaisotannalla äänioikeutetuista valitulle ryhmälle (kummassakin ryhmässä n=500, koeryhmässä vastaajia 97, vastausprosentti 19% ja kontrolliryhmä 77, vastausprosentti 15%. Koeryhmän kyselylomakkeen mukana lähetettiin myös kansalaisraadin vielä julkistamaton julkilausuma, joka kehotettiin lukemaan ennen kyselylomakkeeseen vastaamista vrt. kontrolliryhmä jolla ei ollut julkilausumaa).
4. Kansanäänestyksen jälkeinen kysely satunnaisesti valituille äänioikeutetuille (n=1000, vastaajia 244, vastausprosentti 24%).

 

Lisää aiheesta

Citizens’ Jury on Referendum Options in Korsholm, Following Citizens’ Initiative Review (Kansalaisraadin kuvaus Participedia-portaalissa)
”Once in a lifetime” – osallistujien kokemuksia Mustasaaren kansalaisraadista (Turun yliopisto, ajankohtaista 15.3.2019)
Citizens’ Initiative Review amidst linguistic division and issue polarization: The case of Korsholm (Paloresearch.fi blogi 12.3.2019)
Mustasaaren kansalaisraadin työ päätökseen – julkilausuma postitettu kaikille mustasaarelaisille äänioikeutetuille (Turun yliopisto, mediatiedote 25.2.2019)
Uutta kansalaisvaikuttamisen muotoa kokeillaan kunnallisen kansanäänestyksen yhteydessä Mustasaaressa (Turun yliopisto, mediatiedote 4.2.2019)

 

Mediapoimintoja

Kuntaliitoksen riitapukarit yhtä mieltä yhdestä asiasta – Kansalaisraatiin löytyi luottoa (Pohjalainen 10.8.2021, tilaajille)
Kansanäänestysvaihtoehtoja puntaroivat kansalaisraadit toimivat myös Suomessa (Turun Sanomat 28.12.2019, tilaajille).
Kansalaisraati lisää osallistumisen keinoja (Chydenius 30.5.2019).
Medborgarrådet i Korshom är klara med sitt arbete (Yle Vega  26.2.2019)
Storleken på staden har betydelse men samtidigt fungerar kommunen bra nu – Korsholms medborgarråd gav sitt utlåtande (Svenska Yle 25.2.2019)
Mustasaaren kansalaisraati: Liitoksena plussana suurempi koko, miinuksena epävarmuus ruotsin kielen asemasta ja lähidemokratiasta (Kuntalehti 25.2.2019).
Mustasaaren kansalaisraati julkisti julkilausumansa: Näillä kuudella väitteellä kannatetaan ja vastustetaan kuntaliitosta (Pohjalainen 25.2.2019)
Uusi vaikuttamisen tapa testissä Mustasaaressa – kansalaisraati arvioi kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia (Kuntalehti 19.2.2019)
Språk, ekonomi och demokrati – Korsholms medborgarråd tentade politiker och experter om fusion med Vasa (Svenska Yle 10.2.2019)
Mustasaaren kansalaisraati koottu ja aloittaa työnsä (Yle 8.2.2019)
Korsholmarna ska få argument för och emot fusion hem på posten – oklart om det kan tina upp klimatet (Svenska Yle 17.1.2019).
Mustasaaressa kootaan kansalaisraati punnitsemaan Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosta
(Yle 4.1.2019).
Kansalaisraadeista apua kansanäänestysten ongelmiin (Turun Sanomat 26.6.2018)

 

Lisätietoja

Professori Maija Setälä, Turun yliopisto, maija.setala(at)utu.fi

Mustasaaren kansalaisraatikokeilu totetutettiin osana PALO-tutkimushanketta, jonka rahoituksen on myöntänyt Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto. Mustasaaren kunta tai Vaasan kaupunki eivät osallistuneet raadin toteutukseen.