Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelu
PALO-hankkeessa tutkittiin viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten osallistumista ympäristöhallinnan pitkän aikavälin suunnitteluun. Samalla kehitettiin toimintatapoja eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi ja ristiriitojen hallitsemiseksi. Keskeisenä lähestymistapana oli yhteisluominen, uusien näkökulmien, käsitteiden ja ratkaisumallien tuottaminen tutkijoiden, kansalaisten ja sidosryhmien yhteistyönä.
Tätä toimintatapaa kokeiltiin osana Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelua. Tarkastelussa oli erityisesti se, miten ja mitkä eri tarpeet ja intressit päätyivät maakuntakaavan määräyksiksi, suosituksiksi tai strategisiksi kehittämisalueiksi. Hankkeessa analysoitiin toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja siihen liittyviä ongelmia.
Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava
Maakuntakaava on kolmiportaisen kaavahierarkian ylin taso, joka vie käytäntöön valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja ohjaa maankäytön suunnittelua yli kuntarajojen pitkällä, jopa vuosikymmenten mittaisella aikavälillä. Yksityiskohtaisemmat yleis- ja asemakaavat pyritään kunnissa sovittamaan yhteen maakuntakaavan kanssa.
Kun maakuntakaavaa tehdään jonkin erityisen aiheen näkökulmasta, puhutaan vaihemaakuntakaavasta. Tällainen kaava voi olla suuri yksittäinen infrastruktuurihanke kuten moottoritielinjaus tai jokin maantieteellisesti laajempi asiakokonaisuus kuten tuulivoimapuistojen sijoittelu.
Varsinais-Suomessa on ollut PALO-hankkeen aikana meneillään kaksi vaihemaakuntakaavaprosessia, joista toinen on käsitellyt taajamien maankäyttöä, palveluita ja liikennettä ja toinen maakunnan luonnonarvoja ja -varoja. Hankkeessa tehty tutkimus kohdistui luonnonarvojen ja -arvojen vaihemaakuntakaavan valmisteluun.
Varsinais-Suomen luonnonarvojen- ja varojen vaihemaakuntakaava
Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavamaakunnan luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja luonnonsuojelusta pitkälle tulevaisuuteen. Kaavatyössä luonnonarvoilla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden, luonnon järjestelmien toiminnan ja maisema-arvojen muodostamaa kokonaisuutta, jonka suojelu sovitetaan yhteen kierto- ja biotaloudelle keskeisten luonnonvarojen käytön kanssa. Kaiken tämän yhteydessä kaava huomioi myös maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden virkistyskäytön säilymisen ja kehittämisen.
Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavan valmisteluprosessissa on otettu käyttöön valmistelijoiden ja tutkijoiden yhteistyönä uusia osallistumisen elementtejä, jotka ovat täydentäneet tavanomaista kaavoitusprosessia. Jo lähtökohtaisesti vaihemaakuntakaavaprosessi oli uudenlainen. Siinä missä kansalaisten ja eri sidosryhmien roolina on perinteisesti ollut ottaa kantaa jo olemassa olevaan kaavakarttaan, valmistelutyö tehtiin alusta loppuun yhdessä. Uutena elementtinä PALOn Luonnonvarakeskuksen tutkijat toteuttivat Varsinais-Suomen liiton kanssa sarjan Luonnonvarafoorumeita, joissa vaihemaakuntakaavaa työstettiin laajan osallistujajoukon kanssa sovittaen yhteen ajatuksia Varsinais-Suomen luonnonarvojen vaalimisesta, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja virkistysmahdollisuuksien varmistamisesta.
Hankkeessa kokeiltiin myös verkkokeskustelun mahdollistavan vuorovaikutteisen karttapalvelun, kaavapuntarin, hyödynnettävyyttä valmistelutyössä. Alustan tavoitteena oli mahdollistaa kansalaisten ja sidosryhmien osallistuminen kaavavalmisteluun vuorovaikutteisesti kaavoittajien kanssa. Alustaan sisältämään karttaan oli mahdollista merkitä alueita, joilla oli vastaajien mielestä maakunnallista merkitystä luonnonsuojelun, luonnonvarojen käytön tai matkailun ja virkistyksen kannalta.
Luonnonvarafoorumien toteutus
Luonnonvarafoorumit toteutettiin vuonna 2018–2019. Yhteensä yhdeksään tilaisuuteen osallistui 86 henkilöä mukaan lukien maakuntaliiton kaavasuunnittelijat ja tutkijat avustajineen. Kussakin tilaisuudessa oli keskimäärin 33 henkilöä. Monet osallistujista olivat paikalla useassa foorumissa.
Aluksi sidosryhmiltä ja kansalaisilta pyydettiin mielipiteitä kaavan valmisteluvaiheen materiaaleista, jossa esiteltiin valmistellut selvitykset ilman kaavakarttaluonnosta. Tämän jälkeen seuraavissa foorumeissa alettiin hahmotella kaavamerkintöjä luonnonvarafoorumeissa esitettyjen mielipiteiden perusteella. Foorumit käsittelivät vaihemaakuntakaavaa eri näkökulmista ja viimeinen foorumi veti edelliset tilaisuudet yhteen ja visioi kohti puntaroitua kaavaehdotusta.
Foorumeissa teemakaavoittaja ja tutkijat esittelivät valmisteluvaiheen materiaaleista kyseisen teemaan annetun palautteen, minkä jälkeen kaavoittajat esittelivät olemassa olevat kaavamerkinnät. Tilaisuuden loppuosa oli teemoittaista ryhmätyöskentelyä, jonka tavoitteena oli tunnistaa maakunnallisesti merkittäviä alueita ja ideoida niille sopiva merkintä.
Luonnonvarafoorumien pohjalta luotiin puntaroitu kaavaehdotus. Prosessissa muodostettiin niin kutsuttuja strategisia merkintöjä, jotka ovat neuvoa-antavia ja niiden tarkoitus on yhteensovittaa alueen suojelua ja käyttöä kestävällä tavalla. Uutena merkintänä muodostetiin niin kutsuttuja strategisia merkintöjä vesiviljelyyn, metsien yhtenäisyyteen sekä virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun.
Jatkoaskeleet Luonnonvarafoorumeiden jälkeen
Maakuntakaavaprosessissa syntyneet kehittämisperiaatemerkinnät mahdollistivat strategiseen, pehmeään sääntelyyn perustuvan kehittämistoiminnan.
Valmisteluprosessin jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2021 vaihemaakuntakaavan muilta osin paitsi yhtenäisten metsien kehittämisperiaatemerkinnän osalta. Kaksi kehittämisperiaatemerkintää hyväksyttiin osaksi kaavaa.
Tutkimustuloksia Varsinais-Suomen maakuntakaavaprosessista
Tutkimusartikkelit
Hiedanpää, J., Hänninen, H., & Salo, M. (2019): Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät biotalouden ja luontoarvojen yhteensovittamisessa Varsinais-Suomen maakuntakaavaprosessissa. Futura 3.
Futura-lehden artikkelissa esittelemme yhteisluomiseen perustuvan kaavaprosessin kulun strategisten kehittämisperiaatemerkintöjen synnyssä. Maakuntakaavoittajilla on kaksoisrooli uudenlaisten kaavamerkintöjen alkuunpanijoina ja maankäyttöön liittyvien tavoitteiden ja sääntelyn neutraaleina toimeenpanijoina. Tutkimus keskittyy Luonnonvarafoorumeiden sarjaan, joka tarjosi areenan viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten vuorovaikutukselle. Tuloksena syntyi esitys kolmesta uudenlaisesta kehittämisperiaatemerkinnästä, joiden tarkoituksena oli sovittaa yhteen biotalouden tarpeita, luonnonarvojen suojelua ja virkistysmahdollisuuksien kehittämistä maakuntatasolla. Tunnistimme tutkimuksessa prosessin yhteydessä syntyneen tietoyhteisön, jonka muodostavat asianosaiset neuvottelivat ja puntaroivat uusien merkintöjen tarpeen ja sisällön sekä niiden yleiset piirteet ja reunaehdot. Nämä merkinnät mahdollistavat pehmeään sääntelyyn perustuvan kehittämistoiminnan. Artikkelin ilmestymisen jälkeen maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2021 vaihemaakuntakaavan muilta osin paitsi yhtenäisten metsien kehittämisperiaatemerkinnän osalta. Sen epäitiin vaikuttavan metsien käytettävyyteen ja metsänomistajien omistusoikeuteen.
Kokeilusta tullaan julkaisemaan lisää tutkimusartikkeleja.