Mustasaaren kansalaisraadin työ päätökseen

FI | SV

AJANKOHTAISTA | 25. HELMIKUUTA 2019

Mustasaarelaiset äänestävät maaliskuussa neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Mustasaaressa kokeiltiin helmikuussa kansalaisraatia, joka laati julkilausuman kuntaliitoksen keskeisistä tosiasioista sekä tärkeimmistä perusteluista puolesta ja vastaan. Julkilausuma postitettiin raadin jälkeen kaikille mustasaarelaisille äänioikeutetuille. Julkilausumassa ei oteta kantaa siihen, miten kansanäänestyskysymyksessä tulisi äänestää, vaan tavoitteena on auttaa äänestäjiä tekemään harkittuja äänestyspäätöksiä moniulotteisessa kuntaliitoskysymyksessä.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat järjestivät 9.-10. ja 16.-17. helmikuuta Mustasaaressa kansalaisraadin, jossa seurattiin Yhdysvaltojen Oregonissa kehitettyä kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmää. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tämäntyyppistä kansalaisraatia kokeiltiin Euroopassa. Mustasaaren kansalaisraati oli ainutlaatuinen kokeilu myös siitä syystä, että raati toteutettiin ensimmäistä kertaa maailmassa kaksikielisesti: ruotsiksi ja suomeksi.

– Osallistujat käyttivät kansalaisraadissa haluamaansa kieltä, ja raadin kaksikieliset ohjaajat eli moderaattorit auttoivat tulkkauksessa. Julkilausumaa työstettiin kahdella kielellä samanaikaisesti. Kaksikielisyys toimi kohtuullisen hyvin, paljolti kiitos osallistujien kielitaidon ja valmiuden toimia kahdella kielellä, Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä kertoo.

 

Mustasaarelaiset monipuolisesti edustettuina raadissa

Kansalaisraadin julkilausuman on laatinut 21 Mustasaaren kunnan äänioikeutettua, jotka valittiin siten, että raadin kokoonpano vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla Mustasaaren väestöä pienoiskoossa kielen, iän, sukupuolen, asuinpaikan ja kuntaliitosta koskevan kannan suhteen. Valinnassa käytettiin satunnaisotantaa.

Raatiin kutsuttiin tammikuussa 1 400 satunnaisesti valittua äänioikeutettua ja kutsuun vastanneista 73 henkilöstä raatiin valittiin 24. Osa ei vastannut valintakutsuun ja osa jäi pois esimerkiksi aikatauluesteen takia, ja heidän tilalleen valittiin mahdollisimman samanlaiset henkilöt. Monivaiheisen valintamenettelyn jälkeen raadin osallistujamääräksi vahvistui lopulta 21 henkilöä.

– Kokoonpanosta muodostui hyvin monipuolinen, sillä mukana oli kaiken ikäisiä kuntalaisia eri puolelta Mustasaarta. Kuntaliitosta koskevia mielipiteitä oli laidasta laitaan, osalla vahvoja ja toisilla vähemmän vahvoja, Setälä toteaa.


Kaikki mustasaarelaiset äänioikeutetut saavat julkilausuman postissa 

Raadin ensimmäisenä viikonloppuna osallistujat orientoituvat raadin toimintaan ja hankkivat kuntaliitokseen liittyvää tietoa. Raati kuuli neljää poliitikkoa sekä kuutta asiantuntijaa. Osallistujille jaettiin keskustelujen pohjaksi myös kirjallista materiaalia.

Toisena viikonloppuna raati arvioi saamaansa tietoa siltä kannalta, olivatko väitteet äänestäjille olennaista tietoa ja ovatko ne luotettavia. Tämän jälkeen raati myös kehitteli ja täydensi väitteitä sekä ideoi uusia. Tämän pohjalta raati muodosti julkilausuman, joka sisältää kuntaliitoskysymyksen keskeiset tosiasiat sekä tärkeimmät väitteet kuntaliitoksen puolesta ja vastaan.

– Kansalaisraadin julkilausuma on täysin raadin jäsenten itsensä kirjoittama, eivätkä raadin järjestäjät ole kirjoittaneet tai muokanneet sitä. Julkilausuma hyväksyttiin yksimielisesti, eikä se heijastele kenenkään yksittäisen osallistujan mielipidettä. Raadin osallistujien antamien arvioiden perusteella kansalaisraadin moderaattorit toimivat tasapuolisesti, eikä raadissa suosittu mitään näkökantaa. Suuri enemmistö koki myös oppineensa paljon kuntaliitoskysymyksestä, Setälä toteaa.

Julkilausuma postitettiin 21.2.2019 kaikille Mustasaaren äänioikeutetuille. Julkilausuma on myös saatavilla osoitteessa https://paloresearch.fi/kansalaisraati/.


Lisätietoja:

https://paloresearch.fi/kansalaisraati/
Professori Maija Setälä, Turun yliopisto, maija.setala(at)utu.fi, 029 450 2737

 

https://www.youtube.com/watch?time_continue=1&v=vs2_LuH4Tzw

Video: Puntaroituja päätöksiä – mitä on puntaroiva kansalaiskeskustelu?