Erimielisyyden vaikutus puntarointiin oletettua vähäisempää

Grönlund, Kimmo; Herne, Kaisa; Strandberg, Kim & Söderlund, Peter (2021): Disagreement and Deliberation: Evidence from Three Deliberative Mini-Publics. Political Behavior.

Tutkimusartikkeli tarkastelee kolmen deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian mallin mukaisesti järjestetyn kansalaispaneelin avulla, vaikuttaako ryhmä- ja yksilötason erimielisyys osallistumiskokemukseen. Ensimmäisen puntaroivan keskustelun aiheena oli ydinvoima, toinen koski maahanmuuttoa ja kolmas käsitteli ruotsin kielen asemaa Suomessa. Kaikissa kolmessa kokeilussa osallistujat keskustelivat pienryhmissä.

Ryhmätason erimielisyyksien vaikutusta testattiin jokaisessa kolmessa kansalaispaneelissa hieman eri tavoin. Ensimmäisessä tapauksessa osallistujat keskustelivat pienryhmissä, joissa osallistujien mielipiteet vaihtelivat kunkin ryhmän sisällä. Toisessa kokeilussa osallistujat luokiteltiin pienryhmiin ensin perusnäkemysten mukaan ja jaettiin sitten joko eri- tai samanmielisiin ryhmiin. Kolmannessa kokeessa kaikki keskustelivat samanmielisissä ryhmissä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki osallistujat riippumatta pienryhmästä ja sen välisestä erimielisyyden tasosta olivat tyytyväisiä puntaroivaan keskusteluun. Ainostaan ensimmäisessä kokeilussa erimielisyydet olivat hieman laskeneet tyytyväisyyttä prosessiin.

Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että järjestettyyn puntaroivaan keskusteluun osallistuvat ihmiset ovat prosessiin yleisesti ottaen tyytyväisiä. Fasilitoidun ympäristön luominen, jossa kansalaiset voivat kokoontua ja puntaroida poliittisia kysymyksiä, ei näytä johtavan epämiellyttävään keskusteluilmapiiriin, vaikka osallistuvien kansalaisten väliset erimielisyydet olisivat suuria.

Lue tutkimus 🔓 (open access)