Teemat

Lyhytnäköisyys päätöksenteossa

Pitkän tähtäimen päätöksenteon edellytyksenä on, että pystymme hahmottamaan omia tulevaisuuden intressejä sekä lisäksi tulevien sukupolvien näkökulmia. Joissain tilanteissa meidän on kyettävä tekemään uhrauksia näiden sukupolvien hyvinvoinnin takia. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka kestävät aikaa mahdollisimman hyvin. Perustuslait määrittävät poliittisten instituutioiden rakenteet ja valtasuhteet vuosikymmeniksi eteenpäin. Myös esimerkiksi julkisia budjetteja ja velanottoa sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa tai ydinjätteiden loppusijoittamista koskevat päätökset vaativat kauaskantoisuudessaan erityistä harkintaa. Niiden asianosaisia ovat myös kaukana tulevaisuudessa elävät ihmiset.

Tarkastelmme PALOssa päätöksenteon lyhytnäköisyyden ongelmaa useista eri näkökulmista. Tutkimme esimerkiksi päätöksenteon lyhytjänteisyyden eettisiä ongelmia sekä lyhytjänteisyyden syitä yksilö- ja ryhmätasolla.Tarkastelemme myös sitä, miten erilaiset päätöksentekoinstituutiot ja -käytännöt ja kansalaisosallistumisen muodot vaikuttavat päätöksenteon aikajänteeseen sekä kartoitamme päättäjien ja kansalaisten poliittisia aikakäsityksiä. Teemme myös suosituksia siitä, miten lyhytjänteisyyttä voitaisiin lievittää päätöksenteon instituutioita ja käytäntöjä kehittämällä.

Deliberatiivinen eli puntaroiva kansalaiskeskustelu

Ratkaisuksi lyhytjänteisyyden ongelmaan kehitämme deliberatiivisia, eli puntaroivan keskustelun ja päätöksenteon käytäntöjä.

Tutkimukset deliberatiivisista kansalaisfoorumeista vahvistavat sen, että poliittinen keskustelu erilaisia näkökulmia edustavien yksilöiden välillä laajentaa ihmisten poliittista ymmärrystä. Myös sosiaalipsykologiset tutkimukset osoittavat, että perustelun vaatimus ja palautteen mahdollisuus ovat tehokkaita tapoja oikoa yksilöiden järkeilyn vinoutumia. Demokraattisen puntaroinnin periaatteet toteutuvat joissakin edustuksellisen demokratian instituutioissa, esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa tai lainvalmistelussa käytettävissä komiteoissa. Puntaroivan keskustelun hyödyt ovat yleensä kuitenkin suurempia silloin, kun keskustelijoina ovat kansalaiset, jotka eivät edusta jotain tiettyä ryhmittymää, esimerkiksi äänestäjäkuntaa tai eturyhmää.

Puntaroivan kansalaiskeskustelun hyödyntäminen on mahdollisesti demokraattisesti oikeutettu tapa lisätä päätöksenteon pitkäjänteisyyttä. PALOssa tutkitaan, voiko puntaroiva kansalaiskeskustelu voi edesauttaa tulevien sukupolvien intressien huomioonottamista ja miten puntarointi voidaan sovittaa demokratian olemassaoleviin käytäntöihin.

Huomisen huomaava demokratia

PALOn tavoitteena on demokratian vahvistaminen Suomessa. Visiomme on huomisen huomaava demokratia, jossa kansalaisosallistumisen menetelmät ovat toimivampia ja päätöksentekoprosessi tukee pitkäjänteisyyttä.

Tavoittelemme toimintatapojen uudistamista nykyisen edustuksellisen demokratian järjestelmässä, mutta haluamme kehittää myös uusia, keskustelevampia kansalaisosallistumisen muotoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi vaaleihin ja kansanäänestyksiin liittyvissä kysymyksissä sekä aluerakentamisen ja maankäytön suunnittelussa.