Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) oli hanke, jossa tutkittiin lyhytjänteisyyden ongelmaa päätöksenteossa. Hanke keskittyi erityisesti poliittisen päätöksenteon lyhytjänteisyyteen ja siihen, miten lyhytjänteisyyttä voitaisiin lievittää instituutioita ja käytäntöjä kehittämällä.
Tutkimusta rahoitti vuosina 2017-2022 strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Hankkeen toteuttivat Turun ja Tampereen yliopistot, Luonnonvarakeskus ja Åbo Akademi. Hankkeessa oli mukana yli 20 sidosryhmää yhteiskunnan eri sektoreilta.
Tutkimusteemat
Poliittisessa päätöksenteossa tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka kestävät aikaa mahdollisimman hyvin. Perustuslait määrittävät poliittisten instituutioiden rakenteet ja valtasuhteet vuosikymmeniksi eteenpäin. Myös esimerkiksi julkisia budjetteja ja velanottoa sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa tai ydinjätteiden loppusijoittamista koskevat päätökset vaativat kauaskantoisuudessaan erityistä harkintaa. Niiden asianosaisia ovat myös kaukana tulevaisuudessa elävät ihmiset.
Hankkeessa tutkittiin pitkäjänteisen politiikan nykytilaa sekä päättäjien ja kansalaisten päätöksenteon aikajänteitä. Tarkastelussa olivat eliitin ja kansalaisten aikaperspektiivit ja niiden erot erityisesti kansallisella tasolla. Eliitin asennekartoituksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät edistävät ja haittaavat tulevaisuusorientoituneen ja pitkäjänteisen politiikan tekemistä Suomessa ja miten poliittista järjestelmää voitaisiin kehittää, jotta se pystyisi paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Lisäksi hankkesssa tutkittiin yleisellä tasolla sitä, miten päätöksenteossa voitaisiin edistää kauaskatseisuutta yksilötasolla ja millä keinoin tulevien sukupolvien näkökulman huomioonottamista voidaan lisätä. Tarkastelussa oli esimerkiksi empatian rooli yksilöiden päätöksenteossa sekä kysymys siitä, voitaisiinko päätöksentekoa kehystävien normien ja asioiden esittämistavan avulla lisätä pitkän tähtäimen huomioonottamista. Tutkimuksen kohteena oli myös ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus.
Hankkeen tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa keinoista ja ratkaisuista pitkäjänteisen päätöksenteon vahvistamiseksi. Hankkessa tutkittiin erityisesti sitä, voidaanko puntaroivan kansalaiskeskustelun avulla edesauttaa pitkän aikavälin vaikutusten ja tulevien sukupolvien näkökulmien huomioonottamista päätöksenteossa. Puntaroivan kansalaiskeskustelun muotoja ovat esimerkiksi kansalaisraadit ja -kokoukset, joissa satunnaisesti valitut kansalaiset kuulevat asiantuntijoita, keskustelevat yhdessä ja tuottavat suosituksia päätöksenteon tueksi.
Lisäksi PALOssa tarkasteltiin pitkäjänteisyyttä tukevia toimintamalleja ympäristöasioiden hallinnassa. Uusia toimintamalleja kehitettiin ja kokeiltiin erityisesti osana Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelua sekä Turun kaupungin maankäytön suunnittelussa. Lisäksi hankkeessa tehtiin maakunnallisen ja kunnallisen maankäytön suunnittelun kehittämistä sekä tutkittiin keskustelevaa taloudellista arvottamista.
Tutustu tutkimuksen työpaketteihin
Lue hankkeessa toteutetuista kokeiluista