PALO oli järjestämässä European Society of Ecological Economics (ESEE) -seuran konferenssia Turussa juhannusviikolla 2019. Konferenssin teemana oli yhteisluominen – Co-creation: making ecological economics matter. Yhteisluomisen käsitteen avulla halusimme korostaa sitä, että tutkijoiden olisi kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa aktiivisesti osallistuttava pitkäjänteisen, kestävyyttä tukevan politiikan muotoiluun ja toimeenpanoon.
ESEE 2019 tarjosi 324 osallistujalle mahdollisuuden perehtyä yhteisluomisen moniin teorioihin ja sovelluksiin. Meille konferenssin järjestäjille yhteisluominen tarkoittaa sellaista tiedollista prosessia, joka yhdistää moni- ja poikkitieteellisen tutkimuksen vuorovaikutteiseen ja toteutusorientoituneeseen politiikan muotoiluun. Yhteisluominen varmistaa, että tarvittavat institutionaaliset muutokset todellakin tapahtuvat ja että tehtyjen poliittisten kompromissien vaikutukset arvioidaan ja vaikutuksiin reagoidaan.
Globaalien ympäristö- ja kehitysongelmien edessä haastetta riittää.
Kuten yksi pääpuhujistamme, professori Ioan Fazey (University of York, UK) huomautti, yhteisluominen ei ole pelkästään tiedon yhteistuotantoa, vaan kyse on pikemminkin siitä, miten ihmiset tulevat mukaan politiikan muotoiluun ja sitoutuvat kestävämpään elämäntapaan. Professori Niki Frantzeskaki (Swinburne University of Technology, Melbourne, Australia) vei ajatusta hallintakäytäntöjen suuntaan. Hänelle yhteisluominen on vuorovaikutteinen hallinnan muoto, joka sitoo osalliset jaettuun tarkoitukseen ja sen mukaisten tulosten tuottamiseen. Yhteisluominen ei tietenkään poista epävarmuutta ja yllätyksiä, mutta luovuutta ja sosiaalisia innovaatioita se voi lisätä.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmerin mukaan yhteisluominen varmistaa sen, että tekeminen kohdistetaan vaikuttavasti todellisiin ongelmiin. Meriauran toimitusjohtaja Jussi Mälkiä oli samoilla linjoilla todeten, että vastakkainasettelut yritysten, kansalaisjärjestöjen ja kuluttajien välillä eivät ole järkeviä lyhyellä eivätkä pitkällä tähtäimellä – siirtyminen kohti luovaa yhteistyötä on hänen mukaansa väistämätöntä. Se auttaa keskittymään kierto- ja jakamistalouden ydinhaasteisiin. Lähitulevaisuudessa kuluttajat eivät vain kuluta vaan osallistuvat myös raaka-aineiden ja energian tuotantoon. Uusien teknologioiden myötä talouden, yhteiskunnan ja luonnon suhteet tulevat muuttumaan aivan toisenlaisiksi kuin ne nyt ymmärrämme.
Vaikka yhteisluomiseen vaikuttavat instituutiot ja muut yhteiskunnalliset rakenteet ja toiminnot, joissa se tapahtuu, ihmiset eivät kuitenkaan saa kaikkea kunniaa myönteisistä aikaansaannoksista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen korosti, että luonnolla on esimerkiksi terveysvaikutusten synnyssä aivan erityinen rooli. Luonto tekee ihmisestä terveemmän, jos ihminen antaa tähän mahdollisuuden. Professori Graham Smith (University of Westminster) vei ajatusta eteenpäin muistuttamalla korkealaatuisten osallistumisinstituutioiden tarpeesta. Instituutiot vaikuttavat siihen, miten ja missä määrin yhteistoiminta tapahtuu kansalaisten keskuudessa ja heidän ja päättäjien kesken sekä ihmisten ja luonnon välillä, ja miten aikaansaannokset vaikuttavat luontoon, terveyteen, ilmastoon ja yhteiskuntaan. Kestävässä kehityksessä kyse ei ole vain terveyttä tuottavasta luonnosta vaan terveistä yhteiskunnallisista järjestelyistä, instituutioista.
Seuraava ESEEn konferenssi järjestetään kesällä 2021 Italian Pisassa. Tapahtumaa odotellessa kannattaa nauttia Turun konferenssin antimista. Konferenssin aikana tuotetut videotietoiskut, avainpuheet ja kymmenen minuutin kesäkouludokumentti löytyvät Turun yliopiston Youtube-kanavalta https://www.youtube.com/playlist?list=PLSmJtlSQuvVKXju5I9k4l9Vztr6HQamH0