Teemat

Lyhytnäköisyys päätöksenteossa

Pitkän tähtäimen päätöksenteon edellytyksenä on, että pystymme hahmottamaan omia tulevaisuuden intressejä sekä lisäksi tulevien sukupolvien näkökulmia. Joissain tilanteissa meidän on kyettävä tekemään uhrauksia näiden sukupolvien hyvinvoinnin takia. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka kestävät aikaa mahdollisimman hyvin. Perustuslait määrittävä poliittisten instituutioiden rakenteet ja valtasuhteet vuosikymmeniksi eteenpäin. Myös esimerkiksi julkisia budjetteja ja velanottoa sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa tai ydinjätteiden loppusijoittamista koskevat päätökset vaativat kauaskantoisuudessaan erityistä harkintaa. Niiden asianosaisia ovat myös kaukana tulevaisuudessa elävät ihmiset.

PALO:ssa päätöksenteon lyhytjänteisyyden ongelmaa tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Filosofisesta näkökulmasta kysymme, mitä eettisiä ongelmia liittyy päätöksenteon lyhytjänteisyyteen ja miten näitä ongelmia voitaisiin ratkoa. Käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta analysoimme, mitkä yksilö- ja ryhmäpsykologiset ilmiöt johtavat päätöksenteon lyhytjänteisyyteen ja miten näitä taipumuksia voi välttää. Yhteiskuntatieteiden menetelmin tutkimme, miten erilaiset päätöksentekoinstituutiot ja -käytännöt ja kansalaisosallistumisen muodot vaikuttavat päätöksenteon aikajänteeseen. Kartoitamme esimerkiksi nykypäättäjien tulevaisuusnäkemyksiä. Teemme myös suosituksia siitä, miten lyhytjänteisyyttä voitaisiin lievittää päätöksenteon instituutioita ja käytäntöjä kehittämällä.

Deliberatiivinen eli puntaroiva keskustelu

Ratkaisuksi lyhytjänteisyyden ongelmaan PALO:ssa kehitetään pitkän aikavälin vaikutukset ja tulevat sukupolvet paremmin huomioivia, deliberatiivisia eli puntaroivan keskustelun ja päätöksenteon käytäntöjä.

Tutkimukset deliberatiivisista kansalaisfoorumeista vahvistavat sen, että poliittinen keskustelu erilaisia näkökulmia edustavien yksilöiden välillä laajentaa ihmisten poliittista ymmärrystä. Myös sosiaalipsykologiset tutkimukset osoittavat, että perustelun vaatimus ja palautteen mahdollisuus ovat tehokkaita tapoja oikoa yksilöiden järkeilyn vinoutumia. Demokraattisen puntaroinnin periaatteet toteutuvat joissakin edustuksellisen demokratian instituutioissa, esimerkkinä mainittakoon eduskunnan valiokunnat tai lainvalmistelussa käytetyt komiteat. Tämän tyyppisen keskustelun hyödyt ovat yleensä kuitenkin suurempia silloin, kun keskustelijoina ovat kansalaiset, jotka eivät edusta jotain tiettyä ryhmittymää, esimerkiksi äänestäjäkuntaa tai eturyhmää.

Puntaroivan  kansalaiskeskustelun hyödyntäminen olisikin mahdollisesti demokraattisesti oikeutettu tapa lisätä päätöksenteon pitkäjänteisyyttä. PALO:ssa tarkastelemmekin sitä, miten puntaroiva keskustelu voi edesauttaa tulevaisuuden intressien huomioimista ja miten sen pitäisi suhteutua olemassa oleviin demokraattisiin käytäntöihin. Käynnissä oleva maakuntauudistus tarjoaa tässä suhteessa oivan tutkimuskohteen.

Huomisen huomaava demokratia

PALO:n tavoitteena on demokratian vahvistaminen Suomessa. Visiomme on huomisen huomaava demokratia, jossa kansalaisosallistumisen menetelmät ovat toimivampia ja julkinen päätöksentekoprosessi valmisteluvaihe mukaan lukien tukee pitkäjänteisyyttä.

Tavoittelemme toimintatapojen uudistamista nykyisen edustuksellisen demokratian järjestelmässä, mutta haluamme kehittää myös uusia, keskustelevampia kansalaisosallistumisen muotoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi vaaleihin ja kansanäänestyksiin liittyvissä kysymyksissä sekä aluerakentamisen ja maankäytön suunnittelussa. Tavoitteena on, että kehitettävät toimintatavat ja -suositukset vaikuttaisivat tulevaisuudessa demokraattisen osallistumisen ja päätöksenteon käytäntöihin ei pelkästään Suomessa vaan myös Suomen ulkopuolella.