AJANKOHTAISTA | 26. TOUKOKUUTA 2020
PALO-hankkeen uusi politiikkasuositus Tulevaisuuteen katsova päätöksenteko Suomessa. Ongelmat, onnistumiset ja kehittämismahdollisuudet on julkaistu.
Kuten muillakin länsimailla, myös Suomella on edessään lukuisia vasta tulevaisuudessa täysimittaisesti realisoituvia yhteiskunnallisia haasteita, kuten ilmastonmuutos, kaupungistumisen, automatisaation ja digitalisaation talousvaikutukset sekä kansainvälinen muuttoliike. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää päätöksentekoa, joka ylittää vaalikaudet ja huomioi tulevat sukupolvet.
Suomen poliittis-hallinnolliselta eliitiltä kerätyistä laajoista haastatteluista ja kyselystä käy ilmi, että politiikan aikajännettä Suomessa eniten lyhentävät ryhmäkohtaisia etuja ajavat perinteiset poliittiset toimijat kuten puolueet ja työmarkkinajärjestöt. Niiden toimintaa edelleen lyhytjänteistää hektisen mediamaiseman ja korkean epävarmuuden sävyttämä toimintakonteksti. Vakautta ja pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon taas tuovat erityisesti kansainväliset sopimukset, sekä politiikkaohjelmia virkatyönä valmistelevat valtionhallinnon asiantuntijat ja tutkimusyhteisö.
Vastaajien mukaan pitkäjänteisyyttä voitaisiin parantaa kehittämällä päätöksenteon tietoperustaisuutta ja ennakoivaa asennetta, sekä purkamalla poliittisia ja hallinnollisia raja-aitoja. Demokratian kannalta järjestelmän suurin riskitekijä on kuitenkin juuri liian asiantuntijavetoisen hallinnon etääntyminen kansalaisten poliittisista tarpeista ja poliittisista vastuusuhteista.
Riskejä voitaisiin pienentää politiikan pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla vahvistamalla poliittisen ohjauksen roolia valmistelussa niin, että kaikki eduskuntapuolueet osallistetaan hallituskaudet ylittävään toimintaan. Lisäksi kansalaisten osallisuuden tunnetta voitaisiin vahvistaa luomalla parlamentaarisen väylän oheen kansalaiset suoremmin osallistavia instituutioita kuten kansalaisraateja, jotka puntaroisivat samoja asiakysymyksiä kuin parlamentaariset työryhmätkin.