AJANKOHTAISTA | 19. SYYSKUUTA 2018
Hankkeen Tampereella 5.-6.9. järjestetyssä Intergenerational Justice and Democracy -tutkijakokouksessa pohdittiin sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä.
Keskeisenä teemana tilaisuudessa oli päätöksenteon lyhytjänteisyys, jonka haitoista puhui ilmastonmuutoksen etiikan johtaviin tutkijoihin kuuluva professori Simon Caney Warwickin yliopistosta.
Caneyn mukaan hallitusten harjoittaman lyhytnäköisen politiikan haitat näkyvät nykyisten sukupolvien elintason laskuna ja koituvat vielä suuremmalta osin tulevien sukupolvien vahingoksi. Esimerkkejä lyhytnäköisen politiikan haitallisista seurauksista ovat ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistuminen, eläkeuudistuksen lykkääminen ja infrastruktuurin rapistuminen.
Lyhytjänteisyydelle on useita syitä. Vaalikausien lyhyys kannustaa poliitikkoja tavoittelemaan nopeasti näkyviä tuloksia uudelleenvalinnan edistämiseksi. Myös ajanpuute johtaa helposti kiireellisempien asioiden käsittelyyn pitkän aikavälin ongelmien ehkäisyn kustannuksella. Toisaalta poliitikkojen – siinä missä muidenkin ihmisten – voi olla vaikeaa hahmottaa ongelmia, jotka eivät ole konkreettisesti käsillä tässä ja nyt.
– Lukuisat nyt tehtävät päätökset vaikuttavat tuleviin sukupolviin, mutta heillä ei ole mahdollisuutta ilmaista mielipidettään päätettävistä asioista, Caney toteaa. Poliittisessa päätöksenteossa vaadittaisiinkin kykyä nähdä vaikutukset tulevien sukupolvien kannalta. Tämä on kuitenkin haastavaa, koska nämä ihmiset eivät ole edes vielä olemassa.
Ylisukupolvisuus on haaste demokratian periaatteille
Tulevien sukupolvien kannalta demokraattisen päätöksenteon lyhytjänteisyys on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys. Tilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Simo Kyllönen muistuttaa, että demokratian moraalinen oikeutus on perinteisesti perustunut ajatukseen ihmisten tasa-arvosta ja itsemääräämisoikeudesta.
– Selvimmin tämä näkyy laajasti hyväksytyssä demokratian vaikutusperiaatteessa. Sen mukaan niiden, joihin päätös vaikuttaa, tulisi voida osallistua tai ainakin jollain tavalla vaikuttaa päätösten tekemiseen. Juuri siksi meillä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Toisaalta saman periaatteen nojalla on monissa globaaleissa kysymyksissä alettu vaatia ylikansallista päätöksentekoa, Kyllönen sanoo.
Tulevien sukupolvien kohdalla demokratian periaatteet toimivat kuitenkin huonosti. Syntymättömät ihmiset eivät voi itse tuoda esille näkökulmaansa, vaikka päätösten seuraukset jäisivät suurimmaksi osaksi heidän harteilleen, kuten ilmastonmuutoksen tapauksessa.
– Demokratian periaatteiden valossa tulevia sukupolvia voi paradoksaalisesti pitää päätöksenteon suurimpana vähemmistönä, jonka ääni jää väistämättä nykyäänestäjien enemmistön alle, Kyllönen toteaa.
Ratkaisuna tulevaisuudesta huolehtivat instituutiot
Politiikan lyhytjänteisyyden vastavoimaksi tarvitaan tulevaisuudesta huolehtivia demokraattisia instituutioita ja käytäntöjä. Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja hallituksen eduskunnalle antama tulevaisuusselonteko ovat Caneyn mukaan yleistämiskelpoisia keinoja lisätä tulevaisuusorientoituneita päätöksiä. Tulevaisuusvaliokunnan tehtäviä tulisi kuitenkin laajentaa kaikkien lakiesitysten tulevaisuusvaikutusten arviointiin. Caney myös varaisi tietyt päivät parlamentin istuntokaudesta yksinomaan tulevaisuuden haasteiden käsittelylle.
Tulevaisuudesta keskustelua ei kuitenkaan tule jättää vain poliittiselle eliitille. Caneyn ehdotuksiin kuuluu lisäksi uusien osallistumismuotojen, kuten neuvoa-antavien kansalaisraatien hyödyntäminen tulevaisuutta koskevien kysymysten käsittelyssä. Deliberatiivisista eli puntaroivan keskustelun kansalaisraadeista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja niitä on toteutettu myös Suomessa.
Tällaiset pitkäjänteisyyttä tukevat ratkaisut ovat konkreettisia keinoja viedä päätöksentekoa lähemmäs niitä periaatteita, joiden vuoksi demokratiaa pidetään arvokkaana ja oikeudenmukaisena.
Lue lisää Simon Caneyn ehdotuksista Kaisa Herneen blogikirjoituksesta.
Professori Simon Caney puhui päätöksenteon haitallisesta lyhytnäköisyydestä ja keinoista sen ehkäisemiseksi.
Lisää aiheesta
Workshop on Intergenerational Justice and Democracy (Tapahtumasivu)
Workshop on Intergenerational Justice and Democracy, 5.9.2018 (Videotallenne, 1. päivä. Tallenteen salasana: palows18)
Workshop on Intergenerational Justice and Democracy, 6.9.2018 (Videotallenne, 2. päivä, Tallenteen salasana: palows18)
Miten tulevat sukupolvet voitaisiin ottaa huomioon demokraattisessa päätöksenteossa? (Kaisa Herneen kirjoitus Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun Vaikuttaja-blogissa 20.9.2018)
Ungdomar kräver inflytande i klimatpolitiken: ”Vår framtid ligger på förhandlingsbordet” (lukeminen vaatii kirjautumisen) (Hufvudstadsbladetin artikkeli 14.12.2018, jossa haastateltavana Simon Caney).
Lyhytnäköinen politiikka johtaa epäoikeudenmukaisuuteen (Tampereen yliopiston uutinen 19.9.2018)
Pikaratkaisuyritykset vaikeisiin ongelmiin voivat tulla myöhemmin kalliiksi (Yle uutisten menovinkki 5.9.2018)
Lyhytnäköinen politiikka uhkaa tulevia sukupolvia (Tampereen yliopiston tiedote)