Hankkeessa tuotetiin useita politiikkasuosituksia (policy brief) sekä käytännönläheisiä oppaita.
Opas: Puntaroivat kansalaiskeskustelut käyttöön Suomessa
Haaste: Monet kansalaiset kokevat, ettei heidän ääntään kuulla. Luottamus politiikkaan ja päättäjiä kohtaan on heikentynyt. Julkinen keskustelu on usein kärjistynyttä, ja ihmisillä on harvoin mahdollisuus puntaroida poliittisia kysymyksiä ajan kanssa ja luotettavan tiedon valossa.
Ratkaisu: Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat yksi lupaavimmista ratkaisuista näiden haasteiden ratkaisemiseen. Ne auttavat tutkitusti vastaamaan demokratian haasteisiin, kuten polarisaatioon ja epäluottamukseen.
PALO-hankkeen tuloksiin pohjautuva kansalaiskeskusteluopas verkossa sisältää tietoa kansalaiskeskusteluista sekä onnistuneita esimerkkejä niiden toteutuksesta Suomesta ja maailmalta.
Tutustu kansalaiskeskusteluoppaaseen
Policy brief: Puntaroivat kansalaiskeskustelut suomalaisen demokratian vahvistajina
Haaste: Suomalaisen demokratian haasteita ovat esimerkiksi poliittisen osallistuminen eriytyminen sekä yhteiskunnallisten mielipiteiden ja asenteiden polarisaatio. Poliittisten kysymysten monimutkaisuus luo kuiluja päätöksentekijöiden ja kansalaisten välille.
Ratkaisu: Puntaroivat kansalaiskeskustelut auttavat päättäjiä ja kansalaisia tekemään faktapohjaisia ja harkitumpia päätöksiä. Jotta kansalaiskeskustelut voivat edesauttaa parempaa päätöksentekoa, niiden tulee olla hyvin kytköksissä varsinaisiin päätöksentekoprosesseihin.
Päätöksentekoon hyvin kytketyt ja säännöllisesti järjestetyt puntaroivat kansalaiskeskustelut voivat lisätä tietoon perustuvien argumenttien ja eri näkökulmien puntaroinnin merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Näin kansalaiskeskustelut voivat parantaa myös päätöksenteon ja demokraattisen järjestelmän laatua.
Lue PALO-hankkeen politiikkasuositukset (1/2022)
Policy brief: Tulevaisuuteen katsova päätöksenteko Suomessa: ongelmat, onnistumiset ja kehittämismahdollisuudet
Haaste: Suomella on edessään lukuisia vasta tulevaisuudessa täysimittaisesti realisoituvia yhteiskunnallisia haasteita, kuten ilmastonmuutos. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää päätöksentekoa, joka ylittää vaalikaudet ja huomioi tulevat sukupolvet.
Ratkaisu: Pitkäjänteisyyttä voidaan lisätä purkamalla hallinnonalojen välisiä raja-aitoja, lisäämällä tietoperusteisuutta ja ennakointitiedon käyttöä sekä asettamalla vaalikaudet ja puoluerajat ylittäviä parlamentaarisia yhteistoimintaelimiä, kuten työryhmiä- ja komiteoita. Edustuksellisen poliittisen järjestelmän rinnalla voidaan käyttää suoran kansalaisosallistumisen kanavia, kuten kansalaisraateja, jotka lisäävät kansalaisten osallisuuden tunnetta ja tietoisuutta monimutkaisista asioista.
Lue PALO-hankkeen politiikkasuositukset (1/2020)
Opas: Moniäänistä ja perusteltua päätöksentekoa – puntaroivat kansalaiskeskustelut poliittisten kiistakysymysten ratkaisuissa
Haaste: Poliittiset järjestelmät ovat vaikeuksissa suurten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Haasteena on muun muassa poliittinen polarisaatio, joka ajaa kansalaisia rakentavasta ja eri näkemyksiä kunnioittavasta vuoropuhelusta kohti samanmielisten leirejä.
Ratkaisu: Puntaroivat kansalaiskeskustelut tarjoavat puntaroitua tietoa ja näkökulmia päätöksentekoon ristiriitoja herättävissä kysymyksissä. Ne auttavat päättäjiä ja äänestäjiä tekemään faktapohjaisia, huolellisesti eri näkökulmista puntaroituja päätöksiä ja lisäävät näin päätösten hyväksyttävyyttä.
Lue PALO-hankkeen opas (2020)
Oppaan ja hankkeen tulosten pohjalta on tehty verkkosivuston muotoon rakennettu kansalaiskeskusteluopas.
Policy brief: Aktiivinen kansalaisosallistuminen voi parantaa päätöksenteon laatua
Haaste: Suomalaisista vain noin neljännes luottaa oman kuntansa päättäjiin. Kuntalaisten osallistuminen painottuu neuvoa-antavuuteen ja yksisuuntaiseen tiedonkulkuun.
Ratkaisu: Edustuksellisen päätöksenteon rinnalla tarvitaan kansalaisosallistumisen eri muotoja, jotka auttavat päättäjiä tekemään harkittuja ja eri näkökulmat monipuolisesti huomioonottavia päätöksiä. Osallistumiseen tulee olla tarjolla monia eri kanavia erilaisia demografisia ryhmiä edustavien kansalaisten tavoittamiseksi. Ensisijaista on pitää huolta osallistumiskanavien laadusta. Kansalaisten osallistumisen tulee olla suunnitelmallista, ja osallistumisen on johdettava konkreettisiin seurauksiin.
Lue PALO-hankkeen politiikkasuositukset (1/2019)
Muut politiikkasuositukset ja oppaat
Policy brief: Suomalaisen demokratian kipukohdat ja niiden ratkaisumahdollisuudet
Haaste: Suomalaista demokratiaa haastavat osallistumisen kuilut, mielipiteiden polarisaatio ja päätöksenteon lyhytjänteisyys.
Ratkaisu: Demokratian haasteita voidaan ratkoa demokratiainnovaatioiden avulla. Kansalaisosallistumisen uudet muodot, kuten osallistuva budjetointi, puntaroivat kansalaiskeskustelut ja yhteistoiminnalliset menetelmät täydentävät edustuksellista demokratiaa ja vastaavat sen heikkouksiin.
Lue strategisen tutkimuksen politiikkasuositukset (9/2021)
Julkaisun ovat laatineet strategisen tutkimuksen CITIZEN-ohjelman hankkeet PALO, BIBU ja CORE.
Opas: Opas kansalaispaneelin järjestämiseen kunnissa
Haaste: Kunta on kansalaisia kaikkein lähimpänä oleva demokraattisen päätöksenteon areena. Kansalaisten kiinnostus kuntademokratiaan on kuitenkin hiipunut. Kuntavaalien ehdokasmäärät ja äänestysosallistuminen ovat laskeneet jo pitkään.
Ratkaisu: Kunnissa voidaan käyttää puntarovia kansalaiskeskusteluja edustuksellista päätöksentekoa täydentämään. Myös poliitikot voivat osallistua pienryhmävaiheessa keskusteluun kansalaisten kanssa. Näin vaalidemokratian yhteys kuntalaisiin vahvistuu uudella tavalla.
Lue Kuntaliiton julkaisuna ilmestynyt opas (2021)
Julkaisun ovat laatineet PALOn tutkijat Åbo Akademista ja Tampereen yliopistosta.
Opas: Luonto- ja virkistysarvojen hyvittäminen tiivistyvässä kaupungissa
Haaste: Kaupunkirakenteen tiivistäminen tapahtuu usein osittain viheralueiden kustannuksella. Tämä heikentää viihtyisyyttä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Ratkaisu: Luontohyvitys tarjoaa yhden ratkaisumallin heikentymisongelmaan. Kaavoituksen yhteydessä tehtävä sosioekologinen hyvittäminen viittaa kaavoituksen yhteydessä tehtävään tärkeinä pidettyjen luontoperustaisten virkistys- ja hyvinvointiarvojen hyvittämiseen asukkaille. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi rakentamalla luontopolku taajamametsään tai viherkattoja ja -seiniä uusiin kerrostaloihin. Näin on mahdollista sovittaa yhteen ajoittain ristiriitaisia tavoitteita kaupunkien kehityksessä.
Lue Turun kaupungin julkaisuna ilmestynyt opas (2021).
Julkaisun on laatinut Sitra Lab 2 -luentohyvitystiimi, johon osallistui PALOn Luonnonvarakeskuksen tutkijoita.
Strategisen tutkimuksen ratkaisukortit
Tutustu Osallistuva kansalaisuus ja muuttuva hallinta -teeman ratkaisuihin strategisen tutkimuksen verkkopalvelussa.