Hankkeessa oli neljä tutkimuksellista kokonaisuutta eli työpakettia (work package WP). Viides työpaketti keskittyi yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja vuorovaikutukseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin monia eri lähestymistapoja ja menetelmiä, kuten kokeellista tutkimusta, kyselytutkimuskokeita sekä toimintatutkimuksellista osallistuvaa havainnointia.
Pitkäjänteisen päätöksenteon perusta (WP1)
Ensimmäisessä työpaketissa pohdittiin filosofian menetelmiä käyttäen niin kutsutun vaikutusperiaatteen (all-affected principle) normatiivista perustelua ja sen yhteyttä demokratiateoriaan. Työpaketissa analysoitiin, miten demokraattisia päätöksiä voidaan tehdä huomioiden tulevien sukupolvien intressit ja miten tulevaisuuden intressejä voidaan edustaa päätöksenteossa. Tarkastelun kohteena olivat myös sukupolvien välisen tietämättömyyden verhon käsite sekä empatian rooli pitkän tähtäimen päätöksenteossa.
Työpaketin empiirisessä osuudessa toteutettiin psykologian ja käyttäytymistaloustieteen luomia koeasetelmia. Niiden avulla tutkittiin pitkäjänteiseen päätöksentekoon liittyviä vinoumia. Pyrkimyksenä oli vastata siihen, miten ihmiset tulevat tietoisiksi päätöksenteon vinoumista ja miten niitä voidaan vähentää. Lisäksi tarkasteltiin deliberatiivisen keskustelun vaikutusta vinoumiin sekä kysyttiin, voiko normien avulla edesauttaa pitkän tähtäimen näkökulmien huomioimista päätöksenteossa.
Työpaketin johtaja: Kaisa Herne, Tampereen yliopisto, kaisa.herne(at)tuni.fi
Pitkäjänteisen päätöksenteon ongelmat (WP2)
Toisessa työpaketissa tarkasteltiin suomalaisen yhteiskunnan toimijoita sekä näiden aikaperspektiiviin vaikuttavia tekijöitä. Työpaketissa selvitettiin, miten kansalaiset, virkamiehet ja poliitikot huomioivat tulevien sukupolvien intressit. Päättäjien asennekartoituksessa tutkittiin myös päätöksenteon nykykäytäntöjen ongelmia sekä päättäjien ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Aineistot kerättiin haastattelu- ja kyselytutkimuksilla.
Työpaketin johtaja: Lauri Rapeli, Åbo Akademi, lauri.rapeli(at)abo.fi
Kansalaisten aktivoiminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (WP3)
Kolmannessa työpaketissa tutkittiin sitä, voitaisiinko inklusiivisen puntaroivan kansalaiskeskustelun avulla edesauttaa pitkän aikavälin vaikutusten ja tulevien sukupolvien näkökulmien huomioonottamista päätöksenteossa. Kysymystä tutkittiin kokeilujen avulla. Lisäksi työpaketissa tarkasteltiin eri tapoja, joilla kansalaiskeskustelut voitaisiin yhdistää olemassa oleviin poliittisiin prosesseihin paremmin informoitujen ja harkittujen päätösten tekemiseksi.
Työpaketin johtaja: Maija Setälä, Turun yliopisto, maija.setala(at)utu.fi
Pitkäjänteisen ympäristöhallinnan keinot (WP4)
Neljäs työpaketti tarkasteli pitkäjänteisyyttä ympäristöasioiden hallinnassa, erityisesti maankäytön suunnittelussa. Keskeinen tavoite oli kehittää maankäytön suunnitteluun soveltuvia keskustelevia toimintamalleja, joilla vahvistetaan eri toimijoiden sitoutumista suunnittelun pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Uusia toimintamalleja kehitettiin ja kokeiltiin erityisesti osana Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelua sekä Turun kaupungin maankäytön suunnittelussa. Lisäksi hankkeessa tehtiin maakunnallisen ja kunnallisen maankäytön suunnittelun kehittämistä sekä tutkittiin keskustelevaa taloudellista arvottamista (deliberative valuation).
Työpaketin johtaja: Juha Hiedanpää, Luonnonvarakeskus, juha.hiedanpaa(at)luke.fi
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus (WP 5)
Viides työpaketti (WP5) keskittyi yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa. Keskeisimpiä kumppaneita olivat julkishallinnon organisaatiot kuten kunnat, maakunnat ja ministeriöt.
Työpaketin johtaja: Henri Vogt, Turun yliopisto, henri.vogt(at)utu.fi