MATTI SALO | 3. HEINÄKUUTA 2018
Kaavoitus on läsnä kaikkialla ympärillämme. Emme useinkaan kiinnitä siihen huomiota, ennen kuin yksilön tai yhteisön etu törmää kaavamerkintään. Ristiriita paljastuu – ja kaava herää eloon.
Siinä missä yksilöt, yritykset ja jopa luottamushenkilöt tekevät usein päätöksiä tässä ja nyt, kaavoitus tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Kaavan tehtävä on poistaa päätösten likinäköisyyttä ja siten varmistaa päätösten kestävyys yli ajan.
Maakuntakaava on kolmiportaisen kaavahierarkian ylin taso, joka vie käytäntöön valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja ohjaa maankäytön suunnittelua yli kuntarajojen pitkällä, jopa vuosikymmenten mittaisella aikavälillä. Yksityiskohtaisemmat yleis- ja asemakaavat pyritään kunnissa sovittamaan yhteen maakuntakaavan kanssa.
Kun maakuntakaavaa tehdään jonkin erityisen aiheen näkökulmasta, puhutaan vaihemaakuntakaavasta. Tällainen kaavan (v)aihe voi olla suuri yksittäinen infrastruktuurihanke kuten moottoritielinjaus tai jokin maantieteellisesti laajempi asiakokonaisuus kuten vaikkapa tuulivoimapuistojen sijoittelu.
Varsinais-Suomessa on parhaillaan meneillään kaksi vaihemaakuntakaavaprosessia, joista toinen käsittelee taajamien maankäyttöä, palveluita ja liikennettä, kun taas toisessa keskitytään maakunnan luonnonarvoihin ja -varoihin.
Kaavatyö on kaukana kaavamaisesta
Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on sovittaa yhteen kierto- ja biotalouden tarpeet sekä maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden ja virkistysmahdollisuuksien säilyminen. Valmistuessaan kaavan tehtävänä on siis paitsi säilyttää olemassa olevaa myös osoittaa maakunnalle keskeisiä luonnonarvojen ja -varojen hyödyntämisen mahdollisuuksia.
Sanana kaava yhdistyy helposti kaavamaisuuteen: aluesuunnittelu tehdään olemassa olevia sääntöjä seuraten, ja lopputulos on näin jo ennalta selvä. Monen mielestä kaava taitaa olla parhaimmillaan silloin, kun sen ohjausvaikutus on loogisuudessaan lähes huomaamatonta: maankäyttöpäätökset ja tarkempi kaavoitus vain solahtavat kohdalleen. Mutta mihin tällaista kaavaa tarvittaisiin?
Kaavoitus on tulevaisuuden tarpeiden ennakointia ja mahdollisuuksien varaamista myös tuleville sukupolville. Kyse on lopulta aina erilaisten tarpeiden yhteensovittamisesta, joten kaava ei voi aina miellyttää jokaista. Kaavaprosesseissa panostetaan kuitenkin vuorovaikutukseen kansalaisten ja sidosryhmien kanssa.
Kaavapuntari: intressit näkyviin!
PALO-hanke toteutti loppukevään ja alkukesän aikana yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa sarjan Luonnonvarafoorumeita, joissa vaihemaakuntakaavaa työstettiin laajan osallistujajoukon kanssa sovittaen yhteen ajatuksia Varsinais-Suomen luonnonarvojen vaalimisesta, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja virkistysmahdollisuuksien varmistamisesta.
Kaavan valmistelu jatkuu pian myös verkossa. Elokuussa avattavassa Kaavapuntarissa on tarkoitus tunnistaa paitsi mahdolliset maakuntakaavan ristiriitakohteet myös etsiä synergioita erilaisten intressien välillä. Näin parhaita mahdollisia kaavaratkaisuja haetaan yhdessä keskustellen ja perustellen.
Kaavapuntarin avulla verkkovaikuttamiseen voivat osallistua kansalaiset ja erilaiset sidosryhmät yhdessä kaavoittajien ja tutkijoiden kanssa. Verkkopuntaroinnissa intressit ja niiden yhteensovittamistarpeet saatetaan näkyviksi, valmistelutyö elää, ja itse kaava saa arvokkaita rakennusaineita.
Kaavapuntarin löydät täältä. Lue lisää kaavapuntarista Luken sivulta ja osallistu myös keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kaavapuntari!