AJANKOHTAISTA | 14. MAALISKUUTA 2019
Tulevaisuuspäivänä kuultiin Helsingin Musiikkitalossa uutta tutkimustietoa suomalaispäättäjien tulevaisuuspolitiikkaa koskevista käsityksistä. Tulevaisuussuuntautuneen päätöksenteon mahdollistajina Suomessa toimivat muun muassa julkishallinto, tieteellinen yhteisö sekä kansainväliset sopimukset, kun taas sitä hankaloittavat tekijät löytyvät mediapolitiikasta sekä intressiristiriitoja korostavasta perinteisestä poliittisesta järjestelmästä.
Tilaisuudessa olivat mukana keskustelemassa (vasemmalta oikealle) Lauri Rapeli, Vesa Koskimaa, Henri Vogt, Jaana Tapanainen-Thiess ja Kaisa Oksanen.
1.3.2019 vietettiin Koko Suomen Tulevaisuuspäivää, joka kutsui kaikki mukaan maailman suurimpaan tulevaisuuskeskusteluun. Tulevaisuustutkijoiden ajatuksesta lähteneen teemapäivän tarkoituksena oli lisätä tulevaisuustietoisuutta erilaisissa tapahtumissa, joita järjestettiin eri puolilla Suomea. Yksi näistä oli PALO:n, valtioneuvoston kanslian ja kansallisen ennakointiverkoston yhteistyössä järjestämä Foresight Friday -tilaisuus tulevaisuuteen suuntautuvasta päätöksenteosta, jossa olivat mukana keskustelemassa Vesa Koskimaa ja Lauri Rapeli Åbo Akademista, Kaisa Oksanen ja Jaana Tapanainen-Thiess valtioneuvoston kansliasta sekä Henri Vogt Turun yliopistosta.
Vesa Koskimaa esitteli tilaisuudessa ensimmäistä kertaa Åbo Akademissa kerättyjä tuloksia suomalaispäättäjien tulevaisuuspolitiikkaa koskevista käsityksistä. Tutkimukset toteutettiin vuonna 2018 haastattelemalla 30 ympäristöpolitiikan keskeistä tekijää ministeriöistä, eduskunnasta, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja järjestöistä sekä toteuttamalla tämän jälkeen laaja kysely noin 700:lle kaikkia hallinnonaloja edustaville päättäjälle. Kyseessä on laajin Suomessa koskaan toteutettu kyselytutkimus päättäjien tulevaisuuskäsityksistä.
Pitkäjänteistä politiikkaa hankaloittavat tekijät
Alustavien tulosten mukaan päättäjien henkilökohtainen kyky tulevaisuuden huomioimiseksi omassa päätöksenteossaan on parempi kuin suomalaisen poliittisen päätöksentekojärjestelmän kyky suuntautua tulevaisuuteen.
Keskeisinä syinä politiikan lyhytjänteisyydelle pidetään ryhmäkohtaisten intressien varjelemiseen perustuvaa edustuksellista politiikkaa, pitkään aikaperspektiiviin liittyviä tiedollisia ongelmia sekä etujärjestöjen vahvaa roolia poliittisessa päätöksenteossa. Haastateltavien mukaan hallituskeskeinen politiikka ja hallituskausittain vaihtuva poliittinen asialista ohjaavat huomiota ja rahavirtoja tämän päivän haasteiden ratkaisemiseksi. Nykyongelmien ajankohtaisuus ja tulevaisuuteen kohdistuva epävarmuus vaikeuttavat huomion suuntaamista tulevaisuuden haasteisiin. Lisäksi erilaiset työmarkkina- ja etujärjestöt ovat erittäin hyvin verkostoituneita suomalaisen poliittisen päätöksenteon eri vaiheisiin.
– Erityisesti 2010-luvulla reaaliaikainen mediapolitiikka on entisestään hankaloittanut pitkäjänteisen politiikan tekemistä Suomessa. Päättäjät ovat jatkuvan tarkkailun kohteena eivätkä aina uskalla ilmaista mielipidettään tai ehdi nykyhetken ongelmia korostavan julkisuuden vuoksi tehdä tulevaisuuteen liittyviä avauksia, Vesa Koskimaa toteaa.
Suomen tilanne pitkäjänteisyyden osalta verrattaen hyvä
Tulevaisuuspoliitikan tekemistä edistävät haastateltujen ja kyselyyn vastanneiden mukaan julkishallinto ja tieteellinen asiantuntijayhteisö sekä Suomen kansainväliset sitoumukset.
– Esimerkiksi ympäristölainsäädännössä suuri osa lainsäädännöstä on Suomea kansallisesti velvoittavaa EU–lainsäädäntöä. Julkishallinnolla, tutkijayhteisöllä ja erilaisilla kansalaisjärjestöillä on myös laajaa asiantuntemusta ja kyky pitää asioita esillä ja nostaa niitä julkiseen poliittiseen keskusteluun, Koskimaa kertoo.
Suomalainen päätöksenteko voisi suuntautua paremmin tulevaisuuteen, jos julkisessa päätöksenteossa pystyttäisiin karsimaan perinteisistä poliittisista toimijoista ja prosesseista johtuvia raja-aitoja.
– Poliittinen järjestelmämme on rakentunut paljolti erilaisten ristiriitojen, vastakkaisuuksien ja erimielisyyksien ympärille. Pitkäjänteisempi politiikka edellyttäisi näiden erimielisyyksien liennyttämistä, Koskimaa toteaa.
Parlamentaarisen yhteistyön lisääminen ja asiantuntemuksen aseman vahvistaminen päätöksenteossa ovat ratkaisuja pitkäjänteisyyden lisäämiseen. Julkishallinnossa esimerkiksi tulevaisuuden ennakointityö tapahtuu jo tänään ministeriöiden virkakunnan oman asiantuntemuksen piirissä.
– Tulevaisuus- ja ennakointityön kansainvälisissä vertailuissa Suomen tilanne on hyvä. Suomessa on monia tulevaisuustyön toimijoita ja ministeriöiden asiantuntemus on vahva, Koskimaa summaa.
Lisää aiheesta
Foresight Friday: Tulevaisuuteen katsova päätöksenteko (tapahtuman verkkosivu)
PALO Perspectives: Miten suomalainen päätöksenteko voisi suuntautua paremmin tulevaisuuteen? (Vesa Koskimaan esitykseen perustuva haastatteluvideo)
PALO Perspectives: Mitkä tekijät edistävät pitkäjänteistä politiikantekoa Suomessa?
(Vesa Koskimaan esitykseen perustuva haastatteluvideo)
PALO Perspectives: Mitkä tekijät hankaloittavat pitkäjänteistä politiikantekoa Suomessa? (Vesa Koskimaan esitykseen perustuva haastatteluvideo)
Tilaisuuden esitysmateriaali: Pitkän aikavälin päätöksentekoa valtioneuvostossa (Kaisa Oksanen, valtioneuvoston kanslia)