AJANKOHTAISTA | 15. MAALISKUUTA 2019
– Tämä on mielenkiintoinen haaste ja uusi kokemus. Etukäteen en voinut tietää, olisiko kokemus positiivinen vai negatiivinen, mutta kokemus se olisi joka tapauksessa, Marita Carlström toteaa. Carlström on juuri osallistunut Suomessa ensimmäistä kertaa kansalaisraatiin, johon oli koottu edustava joukko etsimään kuntaliitokseen liittyvää faktatietoa.
Mustasaaressa äänestetään sunnuntaina 17.3. kuntaliitoksesta Vaasan kanssa. Ennen äänestystä joukko mustasaarelaisia osallistui kansalaisraatiin, jonka tehtävänä oli laatia kaikille Mustasaaren äänioikeutetulle asukkaille postitettava julkilausuma kuntaliitoksen hyvistä ja huonoista puolista.
Raati on täysin uudenlainen suoran kansalaisvaikuttamisen kokeilu, jossa tavalliset kuntalaiset tarjoavat kanssaäänestäjille olennaiseksi ja luotettavaksi arvioimaansa tietoa äänestyspäätöksen tueksi. Mustasaarelaiset kokeilivat ensimmäisinä eurooppalaisina kansalaisraatia, joka pohjaa Yhdysvalloissa kehitettyyn kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmään (Citizens’ Initiative Review, CIR).
– Tällä alueella kuntaliitoksesta on puhuttu enemmän ja vähemmän aina. Oli kiva mahdollisuus päästä vaikuttamaan siihen, saada lisää tietoa ja olla mukana prosessissa. Myös uusi tapa toimia ja tehdä demokratiaa tuntui mielenkiintoiselta, kertoo raatiin osallistunut Mika Billing.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat lähettivät tammikuussa 1400 satunnaisesti valitulle mustasaarelaiselle kutsun osallistua kuntaliitosta arvioivaan kansalaisraatiin. Kirjeen vastaanottajina olivat Carlströmin ja Billingin lailla Markus Rönnblom ja Susanna Sariola, ja he valikoituivat parinkymmenen hengen raatiin mukaan yli 70 kiinnostuneen joukosta. Raati muodostettiin siten, että osallistujat edustavat parhaalla mahdollisella tavalla Mustasaaren väestöä pienoiskoossa kielen, iän, sukupuolen, asuinpaikan ja kuntaliitosta koskevan kannan perusteella.
Kaiken kaikkiaan raati oli osallistujien mielestä mielenkiintoinen ja positiivinen prosessi.
– Tämä oli kenties tällainen once in a lifetime -kokemus, Marita Carlstöm toteaa.
Luotettavaa ja olennaista tietoa kanssaäänestäjille
Raati kokoontui helmikuussa kahtena viikonloppuna Mustasaaren virastotalolla. Ensimmäisenä viikonloppuna osallistujat hankkivat tietoa kuntaliitoksesta kuulemalla poliitikkoja ja asiantuntijoita sekä tutustumalla kirjalliseen materiaaliin. Toisena viikonloppuna työ jatkui yhteisen julkilausuman kirjoittamisella kuntaliitoksen keskeisimmistä tosiasioista ja tärkeimmistä perusteluista puolesta ja vastaan. Arvioinnissa keskityttiin siihen, ovatko kuntaliitosta koskevat väitteet luotettavaa ja äänestäjille olennaista tietoa.
Osallistujilla ei ollut juurikaan ennakko-odotuksia siitä, mitä raati tulisi pitämään sisällään. Lähtötilanne oli haastava: tavoite oli tuottaa kahden viikonlopun aikana tiivis julkilausuma reilun kahdenkymmenen osallistujan voimin, vieläpä kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi työskennellen.
– En osannut ennalta ajatella asiaa, koska työskentelytapa ei ollut tuttu millään lailla. Eteen tuli paljon uutta tietoa ja uusia tapoja käydä läpi asioita, Susanna Sariola summaa kokemustaan.
Mustasaaren raadin työskentely toteutettiin kansalaisaloitteiden arviointijärjestelmässä käytössä olevan, tarkasti määritellyn mallin mukaan. Tiedon käsittelyssä hyödynnettiin erityistä sähköistä työkalua, joka mahdollisti kuntaliitosväitteiden tehokkaan käsittelyn ja niistä äänestämisen.
– Tiukat aikataulut ja se, että oli määritelty ennalta se mitä tehdään, tekivät työskentelystä loogisen prosessin, Markus Rönnblom sanoo kokonaisuudesta.
Tuloksena onnistunut julkilausuma
Osallistujat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä raadin julkilausumaan. Oman lisänsä sen laatimiseen toi se, että kuntaliitoskysymys on herättänyt alueella voimakkaita tunteita ja jakanut kuntalaisten mielipiteitä pitkään.
– Ottaen huomioon, että meitä oli 21 osallistujaa ja kaikilla oma mielipiteensä asiasta, olen yllättynyt, kuinka hyvä julkilausumasta tuli. Se edustaa raatia kokonaisuutena, ja tässä näkyy myös prosessin voima. Päästään hyvään lopputulokseen, vaikka aluksi oltaisiinkin eri puolilla, Markus Rönnblom toteaa.
Kaksikielinen julkilausuma postitettiin helmikuun lopussa kaikille mustasaarelaisille äänioikeutetulle. Raatilaiset uskovat julkilausumasta olevan erityisesti hyötyä niille, jotka eivät ehdi perehtyä kaikkeen kuntaliitokseen liittyvään materiaaliin.
– Julkilausumasta löytyvä tieto on saatavilla internetissä, lehdissä ja poliitikkojen julkilausumissa, mutta joillakin ei ole aikaa tai kiinnostusta konkreettisten faktojen ja olennaisten ja luotettavien faktojen etsimiseen. Me olemme tämän tehneet ja tästä syystä julkilausumalle on varmasti käyttöä, Marita Carlström sanoo.
Tutkimusten mukaan kansalaisraadit voivat auttaa kansalaisia tekemään informoituja päätöksiä, mutta niillä on positiivinen vaikutus myös osallistujien tietotasoon ja yhteiskunnalliseen osaamiseen. Myös raatilaiset korostivat keskeisenä antina tiedon määrän lisääntymistä ja lisäksi kokemuksen avartavuutta, vaikka oma kuntaliitoskanta ei olisikaan vaihtunut keskustelujen seurauksena.
– Raati avarsi aika paljon omia näkemyksiä, vaikka ei kokonaan muuttanutkaan mielipidettäni. Tuli huomattua, että kaikki me mustasaarelaiset olemme tässä samassa veneessä, Mika Billing pohtii.
Oman kokemuksensa perusteella osallistujat suosittelisivat kansalaisraatien hyödyntämistä osana päätöksentekoa jatkossakin.
–Tällaisia saisi olla enemmänkin, jotta kuntalaiset pääsisivät mukaan työskentelemään asioiden parissa, Susanna Sariola toteaa.
Markus Rönnblom, Marita Carlström, Mika Billing ja Susanna Sariola osallistuivat Mustasaaren kansalaisraatiin.
Katso, mitä Mustasaaren kansalaisraatiin osallistuneen kertovat kokemuksestaan
Mustasaaren kansalaisraati on Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden itsenäisesti toteuttama kokeilu, joka on osa PALO-tutkimushanketta (Participation in Long-Term Decision-Making – PALO). Jutun tekemiseksi on haastateltu neljää raadin osallistujaa, ja juttu käsittelee heidän raatikokemustaan. Tutkimustulokset kansalaisraadista ja julkilausuman vaikutuksista valmistuvat myöhemmin kyselyaineistojen perusteella. Lisätietoa: paloresearch.fi/kansalaisraati.
Kuvat: Christoffer Björklund