Ihmiset suojatiellä

Työpaketit

Tutkimme ja kehitämme PALO:ssa entistä toimivampia menettelytapoja kansalaisosallistumiselle sekä pitkäjänteiselle julkiselle valmistelulle ja päätöksenteolle. Teemme tämän 1) tutkimalla päätöksentekijöiden ja kansalaisten päätöksenteon aikajänteitä 2) etsimällä uusia näkökulmia päätöksenteon lyhytjänteisyyden vähentämiseksi ja tuomalla nämä näkökulmat päättäjien ulottuville sekä 3) muotoilemalla uusia institutionaalisia ratkaisuja osallistumisen ja pitkäjänteisyyden tukemiseksi.

Hyödynnämme monia eri lähestymistapoja ja menetelmiä, kuten kokeellista tutkimusta, kyselytutkimuskokeita sekä toimintatutkimuksellista osallistuvaa havainnointia. Hanke on jaettu tutkimusaiheen mukaisesti neljään työpakettiin (work package WP), joissa kaikissa toistuvat PALO:n keskeiset teemat pitkänjänteisyys ja puntaroiva keskustelu. Viides työpaketti keskittyy yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja vuorovaikutukseen.

 

Pitkäjänteisen päätöksenteon perusta (WP1)

Ensimmäisessä työpaketissa pohditaan filosofian menetelmiä käyttäen niin kutsutun vaikutusperiaatteen (all affected principle) normatiivista perustelua ja sen yhteyttä demokratiateoriaan. Työpaketissa analysoidaan, miten demokraattisia päätöksiä voidaan tehdä huomioiden tulevien sukupolvien intressit ja miten tulevaisuuden intressejä voidaan edustaa päätöksenteossa. Tarkastelun kohteena ovat myös sukupolvien välisen tietämättömyyden verhon käsite sekä empatian rooli pitkän tähtäimen päätöksenteossa.

Työpaketin empiirisessä osuudessa toteutetaan psykologian ja käyttäytymistaloustieteen luomia koeasetelmia. Niiden avulla tutkitaan pitkäjänteiseen päätöksentekoon liittyviä vinoumia. Pyrkimyksenä on vastata siihen, miten ihmiset tulevat tietoisiksi päätöksenteon vinoumista ja miten niitä voidaan vähentää. Lisäksi tarkastellaan deliberatiivisen keskustelun vaikutusta vinoumiin sekä kysytään, voiko normien avulla edesauttaa pitkän tähtäimen näkökulmien huomioimista päätöksenteossa.

Työpakettia johtaa Kaisa Herne Tampereen yliopistosta (ks. yhteystiedot).

 

Pitkäjänteisen päätöksenteon ongelmat (WP2)

Toisessa työpaketissa tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan toimijoita sekä näiden aikaperspektiiviin vaikuttaviin tekijöitä. Työpaketissa selvitetään, miten kansalaiset, virkamiehet ja poliitikot huomioivat tulevien sukupolvien intressit. Päättäjien asennekartoituksessa selvitetään myös päätöksenteon nykykäytäntöjen ongelmia sekä päättäjien ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.

Aineistot kerätään haastattelu- ja kyselytutkimuksilla sekä fokusryhmähaastatteluilla. Haastatteluihin rekrytoidaan kansalaisten lisäksi avainhenkilöitä hallinnon eri tasoilta sekä useilta eri politiikan sektorilta. Lisäksi kuntatasolla tarkastellaan pitkän aikavälin ongelmia budjetoinnissa, erityisesti puoluejärjestelmän ja politiikan teon käytäntöjen vaikutusta velkaantumiseen.

Työpakettia johtaa Lauri Rapeli Åbo Akademista (ks. yhteystiedot).

 

Kansalaisten aktivoiminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (WP3)

Kolmannessa työpaketissa tarkastellaan eri kansalaisosallistumisen muotoja ja niiden roolia päätöksenteossa. Esimerkkitapauksena on muun muassa kansalaisaloitteiden käsittely eduskunnassa. Tavoitteena on myös tarkastella sitä, voidaanko kansalaisdeliberaation avulla edesauttaa pitkän aikavälin vaikutusten huomioimista päätöksenteossa. Tätä kysymystä tutkitaan kahden kokeilun avulla.

Ensimmäinen kokeiluista on maakuntavaalien yhteydessä toteutettava kansalaiskokous, jossa satunnaisesti valitut kansalaiset pohtivat maakuntansa päätöksentekoon ja hallintoon liittyviä kysymyksiä. Tämän lisäksi kokeillaan satunnaisesti valitun kansalaisraadin käyttöä kunnallisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kokeilussa sovelletaan Yhdysvaltojen Oregonissa käytössä olevaa kansalaisaloitteiden arviointimenettelyä (Citizens’ Initiative Review).

Työpakettia johtaa Maija Setälä Turun yliopistosta (ks. yhteystiedot).

 

Pitkäjänteisen ympäristöhallinnan keinot (WP4)

PALO:n neljäs työpaketti tarkastelee pitkäjänteisyyttä ympäristöasioiden hallinnassa, erityisesti maankäytön suunnittelussa. Keskeinen tavoite on kehittää maankäytön suunnitteluun soveltuvia keskustelevia toimintamalleja, joilla vahvistetaan eri toimijoiden sitoutumista suunnittelun pitkän aikavälin tavoitteisiin.

Tarkastelun kohteena on ensinnäkin viranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen vaihemaakuntakaavan laadintaprosessiin. Erityisesti tutkitaan sitä, miten eri tarpeet ja intressit päätyvät maakuntakaavaan. Toisena tavoitteena on kaavaprosessin vuorovaikutus- ja osallistumismenettelyjen kehittäminen. Pilottina on valmisteilla oleva luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava. Analyysin kohteena ovat erityisesti kommunikaatio-ongelmat, ja tavoitteena on luoda toimintamalleja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Kolmanneksi tarkastellaan niin sanottua keskustelevaa taloudellista arvottamista (deliberative valuation), jota sovelletaan lounaissuomalaisen maisemakonfliktin tapauksessa.

Työpakettia johtaa Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskuksesta (ks. yhteystiedot).

 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus (WP 5)

PALO:n viides työpaketti (WP5) keskittyy yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja vuorovaikutukseen. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä eri yhteiskunnallisten sidosryhmien kanssa. Keskeisimpiä kumppaneita ovat  julkishallinnon organisaatiot kuten kunnat, maakunnat ja ministeriöt. Ks. lisätietoja PALO:n kumppaneista täältä.

Työpakettia johtaa Henri Vogt Turun yliopistosta (ks. yhteystiedot).