Mikko Värttö | Miten huomioida tulevat sukupolvet kunnan päätöksenteossa?

Mikko Värttö | 11. syyskuuta 2019

Osallisuusmallien kehittäminen on ajankohtainen teema monissa kunnissa Suomessa ja maailmalla. Osallisuusmallilla viitataan paikallishallinnon virallisiin osallistumistavoitteisiin sekä niiden saavuttamiseen tähtääviin toimintatapoihin ja käytäntöihin, joilla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista vahvistetaan heitä koskevassa päätöksenteossa. Uuden osallisuusmallin kehittäminen on ajankohtaista myös Turun kaupungissa, jossa uutta osallisuusmallia on kehitetty yhteistyössä Palo-hankkeen tutkijoiden, Turun kaupunkitutkimusohjelman sekä kaupungin viranhaltijoiden kesken.

Viranhaltijoilta ja luottamushenkilöiltä kysyttiin loppuvuodesta 2018 heidän käsityksiään osallistumisesta sekä osallistumisen nykytilasta Turussa. Monet haastatelluista kertoivat, että osallistumisen arvostus on mennyt suurin harppauksin eteenpäin viime vuosikymmenien aikana. Kaikki haastatelluista pitivät kaupunkilaisten kuulemista heitä koskevissa päätöksissä tärkeänä ja olivat sitä mieltä, että kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus kertoa mielipiteensä heitä koskeviin kysymyksiin.

Haasteita erityisesti nuorten kuulemisessa

Monet haastatelluista kuitenkin näkivät kaupungin nykyisessä osallisuusmallissa olevan myös puutteita, jotka heijastuvat muun muassa siihen, kuinka kuntalaisten kuuleminen linkittyy varsinaiseen päätöksentekoon. Lisäksi osallistumisella on taipumusta kasautua jo muutenkin poliittisesti aktiivisten kansalaisten harteille, jolloin osallistujien mielipiteet eivät välttämättä edusta laajemman yleisön kantoja. Erityisesti osallistumisen ongelmana haastatellut pitivät sitä, että nuoret käyttävät kaupungin tarjoamia osallistumiskanavia vähemmän kuin muut käyttäjäryhmät. Tästä syystä nuorten äänen kuuluminen kaupunkilaisia koskevissa päätöksissä jää usein vähäiseksi.

Nuorten äänen kuulumattomuus on hälyttävää, sillä monet tehtävät päätökset vaikuttavat kaupunkilaisten arkeen vielä vuosikymmeniä päätösten jälkeen. Esimerkiksi kaavoituksessa tehtävät päätökset johtavat ratkaisuihin, joiden kanssa tämän hetken lapset ja nuoret joutuvat elämään todennäköisesti koko elämänsä ajan. Lisäksi usein päätösten vaikutukset kertautuvat ja vaikuttavat välillisesti myös muihin tulevaisuudessa tehtäviin ratkaisuihin. Tällöin tehtyjen päätösten vaikutukset voivat koskea monia vasta tulemassa olevia sukupolvia.

Miten tulevaisuuden kuntalaiset huomioidaan?

Yhtenä Palo-hankkeen kantavana ajatuksena on ollut, että parhaat edellytykset päätöksenteon pitkäjänteisyydelle tarjoavat erilaiset osallistumistavat, joissa kansalaiset voivat suoraan esittää kantansa valmisteltaviin päätöksiin ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia. Osallistumiskanavat laajentavat päätöksenteon horisonttia yli vaalikausien ja lisäävät ymmärrystä eri päätösvaihtoehtojen mahdollisista pitkäaikaisista seurauksista.

Kuntien tulisi huolehtia siitä, että käytössä olevat päätöksentekoprosessit mahdollistavat osallistumisen ennen kaikkea silloin, kun valmistellaan päätöksiä, joilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia tulevaisuuden kaupunkilaisten hyvinvointiin. Erityisesti nuorilla on oltava mahdollisuus esittää kantansa siihen, millaisessa kaupungissa he haluavat tulevaisuudessa elää. Tästä syystä nuorille tulee tarjota erilaisia tapoja osallistua heille itselleen mielekkäällä tavalla siten, että he kokevat, että osallistumisella voi aidosti vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.

Walesissa laki säätää tulevien sukupolvien huomioimisesta

Wales tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin siitä, kuinka päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan paremmin huomioida päätöksenteossa, sillä maassa tuli vuonna 2015 voimaan lakiasetus Tulevaisuuden sukupolvien hyvinvoinnista. Asetuksen mukaan julkisten viranomaisten on toimittava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tavalla, joka varmistaa, että nykyhetken tarpeet toteutetaan vaarantamatta tulevien sukupolvien tarpeita.

Asetus muun muassa edellyttää, että julkisyhteisöt parantavat hyvinvoinnin kaikkia näkökohtia. Tätä varten julkisten elinten on mietittävä enemmän päätösten vaikutuksia pitkällä aikavälillä, työskenneltävä läheisemmin ihmisten ja yhteisöjen kanssa, pyrittävä tunnistamaan ja estämään mahdolliset ongelmat ennen niiden kärjistymistä sekä tuotettava ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Suomessa ei ole Walesin kaltaista lainsäädäntöä, mutta päätösten pitkäjänteisyyden huomioimiseksi myös suomalaisten kuntien olisi hyvä ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet kuntalaisten osallistumista edistäessään. Näin saadaan myös tulevaisuuden sukupolvien tarpeet paremmin kuuluviin päätöksiä tehtäessä.

 

Lue lisää Turun osallisuusmallin uudistuksesta: Mikko Värttö & Lauri Rapeli (2019). Viranhaltijoiden suhtautuminen kuntalaisosallistumisen lisäämiseen kuntahallinnossa. Hallinnon Tutkimus, 38(2): 110-124.

Mikko Värttö

Väitöskirjatutkija

SHARE THIS