Luonnonvarat huomioonottavaa suunnittelua ja päätöksentekoa.

Lauri Rapeli | Kohti huomisen huomaavaa demokratiaa

LAURI RAPELI  | 27. MAALISKUUTA 2018


Tutkijoiden ratkaisuehdotukset demokraattisen päätöksenteon aikajänteen pidentämiseksi pohjaavat pitkälti ratkaisumalleihin, joissa kansalaisilla on vähäinen rooli. Deliberatiivisen demokratian tutkimuksesta kumpuaa uusi ajatus kansalaisten osallistumisesta keinona tehdä kauemmas tulevaisuuteen katsovia päätöksiä.

Tutkijoilla on tarjota useita parannusehdotuksia siihen, miten tulevaisuus huomioidaan demokraattisessa päätöksenteossa. Osa keinoista ei ole vallankumouksellisia, vaan ne tähtäävät olemassa olevien instituutioiden ja käytäntöjen hienosäätöön tulevaisuustietoutta lisäämällä.  Näin ei synnytettäisi uusia päätöksentekoelimiä vaan pyrittäisiin ohjaamaan nykyisiä uudenlaiseen päätöksentekoon.

Nämä keinot liittyvät usein taloudellisen toiminnan kannustimien muuttamiseen. Tutkijat ovat esimerkiksi ehdottaneet eläkerahastojen sijoitustoiminnan rajoittamista vain sellaiseen liiketoimintaan, jossa huomioidaan sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys. Tämä loisi päätöksenteolle yllykkeitä ajatella enemmän myös tulevien sukupolvien hyvinvointia. Eläkerahastot ovat demokraattisten yhteiskuntien suurimpia yhteisiä sijoitusvarantoja, joiden tavoitteet ovat lähtökohtaisesti juuri tulevaisuudessa. Siksi juuri eläkerahastojen avulla demokraattiset yhteiskunnat voisivat kyetä huomioimaan myös tulevaisuuden kansalaisten (oletettuja) tarpeita. Osa ehdotuksista menee hieman pidemmälle. Erilaiset tulevaisuutta varten perustettavat rahastot ja ympäristön tilasta huolehtimiseen tarkoitettu maailmanpankki ovat esimerkkejä täysin uusista talouden ohjailuun keskittyvistä hallintainstrumenteista.


Tulevaisuuteen keskittyvät demokraattiset instituutiot

Olemassa olevien rakenteiden tai rahatalouden kannustimien muokkauksen sijaan osa tutkijoista ehdottaa syvällisempiä muutoksia edustuksellisen demokratian toimintaan. He ovat luoneet esimerkkejä uusista instituutioista ja käytännöistä, joiden nimenomaisena tarkoituksena olisi tulevaisuudesta huolehtiminen. Esimerkiksi nuorten edustajien kiintiöpaikat edustuksellisissa elimissä voisivat olla keino pidentää demokratian aikajännettä ja lisätä tulevaisuuden huomioon ottamista päätöksenteossa. Tämä ei toisaalta välttämättä ulottaisi päätöksenteon perspektiiviä ajallisesti kovinkaan kauas tulevaisuuteen, eikä siksi ehkä auttaisi huomioimaan ylisukupolvisia näkökohtia. Edustajapaikkojen kiintiöittäminen aiheuttaa lisäksi aina poikkeaman yhteiskunnallisen tasavertaisuuden periaatteeseen, joka on demokraattisen legitimiteetin kulmakivi.

Politiikan lyhytnäköisyyden vastapainoksi on myös esitetty edustuksellisia laitoksia, joihin valinta tapahtuisi satunnaisvalinnalla tavallisten kansalaisten keskuudesta ja joihin voisi päästä vain yhdeksi kaudeksi. Ilman kiitollisuudenvelkaa äänestäjille tai mahdollisuutta uudelleen valintaan edustajilla ei olisi erityisiä yllykkeitä lyhytnäköiseen käyttäytymiseen. Tällainen ”tuuriparlamentti” toimisi poliittisilla vaaleilla valitun parlamentin ohella tuoden näin päätöksentekoon poliittisista sykleistä vapaata ajattelua.

Uuden parlamentin luominen tai vaalijärjestelmän muutos ovat kuitenkin poliittisesti hankalasti saavutettavissa oleva tavoite. Pienemmät muutokset ovat helpommin poliittisesti mahdollisia. Muutamia kansainvälisesti ainutlaatuisia tulevaisuuteen keskittyviä demokraattisia instituutioita onkin jo olemassa. Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan voidaan katsoa lukeutuvan tähän joukkoon. Niin myös Israelissa sekä Unkarissa parlamentaarisen prosessin kyljessä toimivat tulevaisuusasiamiehet, joiden tarkoituksena on valvoa tulevaisuuden sukupolvien etuja. Asiamiesten muodollinen valta rajoittuu lähinnä ehdotetun lainsäädännön kommentointiin, mutta heillä on mahdollisuus tuoda näkyvästi esiin tulevaisuuden näkökulma merkittävissä yhteiskunnallisissa päätöksissä. Kovaäänisen asiamiehen painavaa sanaa ei poliitikkojen ole helppo täysin ohittaa.


Kansalaisten osallistuminen keinona pidentää päätöksenteon aikajännettä

Jokaisessa edellä mainitussa ehdotuksessa on harkinnan arvoisia ajatuksia. Toistaiseksi ne kuitenkin ovat käytännössä perustuneet vain ylhäältä alaspäin suuntautuvalle päätöksenteolle. Ehdotuksissa toimijana on eliitti, tavalliset kansalaiset korkeintaan äänestävät uudella tavalla. PALO:n tavoitteena on tuoda tähän keskusteluun uutena ajatuksena kansalaisten osallistuminen keinona tehdä kauemmas tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Deliberatiivisen demokratian tutkimus on tuottanut rohkaisevia tuloksia kansalaisosallistumisen myönteisistä vaikutuksista poliittiseen päätöksentekoon. Nyt tutkimme, miten kansalaiset voisivat auttaa ratkomaan politiikan lyhytjänteisyyden ongelmia. Tuomalla deliberatiivinen demokratiaideaali osaksi keskustelua, kasvaa pitkäjänteisyyttä lisäävä keinovalikoima merkittävästi. Jos siis Suomella on tahtoa tehdä tulevaisuudesta osa demokratiaa, keinoja kyllä löytyy.

 

Lauri Rapeli

Työpaketin johtaja (WP2)
+358 50 3037271

SHARE THIS